Tiekarttoja tekoälyyn ja alustatalouteen - minne vie Suomen matka?
Eilen julkaistiin kaksi odotettua TEM:n raporttia: tekoälytyöryhmän ensimmäiset toimenpide-ehdotukset ja alustatalouden tiekartasto. Olen ollut mukana molempien työstämisessä ja haluan nostaa esiin muutaman näkökulman näihin tärkeisiin teemoihin.
Tekoäly on nyt kuumaakin kuumempi puheenaihe. Vaarana on, että tekoälystä tulee uusi digitalisaatio – sana joka lisätään sinne sun tänne, ymmärtämättä mistä on todellisuudessa kyse. Tekoälyn kehitys on kulkenut aalloissa aina 60-luvulta lähtien. Alkuinnostuksen jälkeen kehitys on aina osoittautunut vaikeammaksi kuin luultiin, jonka jälkeen innostus ja esim. tutkimusrahoitus ovat romahtaneet – kunnes uusi kiinnostus on taas noussut.
’This time it’s different.'
Uskon itse, että viime vuosina huimia kehitysloikkia ottanut koneoppiminen on tullut jäädäkseen. Suosittelen katsomaan oheisen kahden minuutin videon, jossa kerrotaan Googlen AlphaGo Zeron viime aikojen kehityksestä.
Koneoppiminen on nyt teknologiana tarpeeksi kypsä erilaisiin sovellutuksiin niin yritysmaailmassa kuin myös julkisella sektorilla. Tämä vaatii kuitenkin myös panostuksia. Tekoälytyöryhmä ehdottaa 100 milj. lisärahoitusta uusien innovaatioiden tukemiseen. Tämä olisi hyvä alku, mutta tulee katsoa myös pidemmälle: Suomessa yrityksille suunnatun julkisen tki-rahoituksen taso on merkittävästi alhaisempi kuin tärkeimmissä kilpailijamaissamme. Tilanne vaatii nopeita toimia ja kykyä nähdä TKI-rahoitus investointina tulevaisuuteemme.
Alustatalous (platform economy) on aiheena osittain päällekkäinen tekoälyn kanssa, sillä tekoälyn kehitysalustoiden välillä on käynnissä erittäin merkittävä kilpailu. Valitettavasti tämä kilpailu käydään parhaillaan Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Euroopan osuus globaalista alustatalousbisneksestä on vain 5 % ja jäämme kilpailussa jalkoihin, ellei tahti muutu. Yleisemmin alustataloudella tarkoitetaan liiketoiminnan ekosysteemejä, joissa kehitetään uusia tuotteita ja palveluita valittujen teknisten alustojen päälle. Alustojen omistajilla on merkittävä arvonluonnin mahdollisuus, joista Google ja Apple ovat kirkkaimpia esimerkkejä. Alustatalous on myös tullut jäädäkseen.
’Tämä on raportti, jonka kirjoittamista harkittiin pitkään.’
Näillä sanoilla alkaa alustatalouden raportti ja se kuvaa työryhmän haluttomuutta kirjoittaa jälleen yksi uusi raportti. Suomi on valitettavasti erilaisten raporttien ja selvitysten luvattu maa, mutta onneksi näissä molemmissa uusissa raporteissa on merkkejä kaivatusta uudenlaisesta ajattelusta, joissa on ymmärretty kaksi tärkeää asiaa:
- tekeminen synnyttää tekemistä ja
- kokeiluilla on keskeinen merkitys menestykselle.
Alustatalouden kohdalla tekijätiimi panosti yritysvierailuihin, joiden tarkoituksena oli paitsi tiedon kerääminen myös tiedon jakaminen ja kokeiluihin rohkaiseminen. Tekoälyn kohdalla työ on vasta alkanut ja nyt julkaistiin vasta ensimmäiset ehdotukset välittömiin toimenpiteisiin. Työ jatkuu kolmen alatyöryhmän voimin aina 2018 loppuun saakka ja ensimmäisiä konkreettisia kokeiluja ja pilotteja pyritään saamaan aikaan jo ennen vuodenvaihdetta.
Toissaviikolla päättyi Maanpuolustuskurssin Erikoiskurssi 53. – Tekoälyn merkitys turvallisuudelle. 33 yhteiskuntamme päättäjää perehtyi tekoälyyn kahden päivän ajan Maanpuolustuskurssien johdolla, sekä Sitran ja Teknologiateollisuus ry:n avustamina. Muutama viikko sitten Sitra käynnisti uudelleen ylimmän virkamiesjohdon koulutusohjelman monen vuoden tauon jälkeen, jossa tekoäly oli myös mukana. Nämä molemmat ovat hienoja esimerkkejä päättäjien heräämisestä tärkeään aiheeseen. Teknologiateollisuus on myös käynnistämässä tekoälyyn liittyvää kasvuryhmää vuonna 2018.
Päättäjien koulutuksen rinnalle tarvitsemme luonnollisesti myös merkittäviä panostuksia koulutukseen laajemminkin. Pelkästään ohjelmistoalalla on jo nyt valtava osaajavaje, joka kasvaa jatkuvasti. Osaajien puute on talouskasvun este. Tekoäly koskettaa entistä enemmän myös ei-teknisiä ammattikuntia, joiden koulutusta tulee tarkastella uudessa valossa. Kaikkien näiden koulutusten, keskustelujen ja raporttien rinnalle tarvitsemme rohkeutta käynnistää konkreettisia kokeiluja molempien aiheiden osalta – niin yrityselämässä kuin myös julkisella sektorilla. Vuosia kestävä tekoälyn ja alustatalouden jatkosuunnittelukierre ilman konkreettista tekemistä on omasta mielestäni suurin riski Suomen menestymiselle.
Maailma on koko ajan entistä kompleksimpi systeemi, jossa syy-seuraussuhteet eivät ole selkeitä ja siksi perinteiset suunnitteluvetoiset mallit eivät enää toimi toivotulla tavalla. Kokeilut, niistä oppiminen ja menestyneiden kokeilujen skaalaus ovatkin tänä päivänä parhaat työkalut etenemiseen.
Ville Peltola
Johtaja, Digitalisaatio, Teknologiateollisuus ry
@VillePeltola
