Turha odottaa messiasta, uusi koulutus syntyy tekemällä
Tyttäreni aloittaa ensi syksynä koulun. Kyselin mitä hän haluaisi koulussa oppia. ”Lukemaan, niin voisin itse selvittää juttuja. Ja sitten haluaisin oppia luonnosta. Niin kuin siitä hiilikasasta.”
Se hiilikasa tarkoittaa Sörnäisten kivihiilivuoren kirvoittamaa keskusteluamme, jossa mietimme 6-vuotiaan kanssa energiantuotantoa, mitä sähkö ja valo ovat sekä sähköautoilun mahdollisuuksia. Lapset ovat kiinnostuneita. Miten tämä into saataisiin kanavoitua kouluun ja oppimiseen? Uskon, että esimerkiksi ilmiölähtöisyys, ongelmanratkaisu, ajattelu ja vuorovaikutus ovat osa reseptiä.
Olen mukana Sitran Uusi koulutus -foorumissa pohtimassa, mihin suomalainen koulutus tulevaisuudessa perustuu. Mitä jos koulutuksemme lähtökohta olisi, että jokainen löytäisi intohimonsa ja vahvuutensa?
Oppija keskiöön – millainen systeemi tämän mahdollistaisi?
Kun puhutaan koulutuksesta, keskustelu siirtyy nopeasti järjestelmään. Kaikki muutokset tuntuvat vaikeilta. On pula resursseista, säädökset estävät.
Haastan lopettamaan puheet esteistä. Turha odottaa, että joku jostain tulee ja korjaa koko järjestelmän. Ryhdytään sen sijaan tekemään, nyt heti, kukin sillä tontilla, mihin voi vaikuttaa ja yhteistyössä. Opettajat ja oppilaitosten johto ovat tässä avainasemassa.
Tarvitaan panostuksia myös oppimiseen itsessään ja monipuoliseen osaamiseen
Hyviä esimerkkejä löytyy:
Ylöjärven kouluissa on mahtava tekemisen meininki! Esimerkkejä ruohonjuuritason kehittämisestä ovat mm. IT-strategia ja ICT-tuki, eOPS 3.0, BYOD-ope, sähköisten materiaalien kehittäminen, GeoGebra ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset, tiimijakso lukiossa ja OPS-agenttityö. Ideat ovat lähtöisin pitkälti opettajilta. Tukea tulee rehtoreilta, aktiiviselta opetuspäälliköltä ja kunnalta.
Tampereen teknillinen yliopisto on ottamassa merkittävää harppausta tekniikan opetuksen kehittämisessä. TTY:lle perustetaan tekniikan pedagogiikan professuuri. Ytimessä on, että digitalisaatio muuttaa oppimisympäristöjä. Tarvitaan panostuksia myös oppimiseen itsessään ja monipuoliseen osaamiseen. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on lahjoittanut TTY:lle 600 000 euroa professuuria varten.
Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteinen tavoite on vahvistaa teknologiakasvatuksen opetusta ja tutkimusta. Keskeisenä ajatuksena on luoda edellytyksiä ympäröivän maailman ymmärtämiseen ja siihen vaikuttamiseen innovatiivisen ongelmanratkaisun keinoin. 100-vuotissäätiö jakaa tämän näkemyksen ja on myös lahjoittanut 350 000 euroa HY:lle opettajankoulutukseen.
Uusi koulutus -foorumi aloittaa ensimmäiset kokeilut. Mukana ovat mm. Living Lab lukioon, OpeTalks-portaali käytäntöjen jakamiseen, innoleiri ja Education Model Canvas -työkalu opetusinnovaatioiden suunnitteluun.
Meillä on globaalisti ainutlaatuinen tilaisuus – koulutusjärjestelmämme perusta on kunnossa – nyt vain rohkeutta uudistua!
Laura Juvonen
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö
Seuraa keskustelua twitterissä:
@Laura_Juvonen @TechFinland100
#uusikoulutus
