Työllisyystavoitteelle ei löydy katetta – uudet mahalaskut vältettävä

Minna Helle

Työllisyystavoitteelle ei löydy katetta – uudet mahalaskut vältettävä

17.9.2020 klo 8.28 |
Työmarkkinajohtaja Minna Helle

Maan hallituksen seitsensivuinen työllisyyspaketti ei ansaitse edes laimeita kättentaputuksia, saati hurraa-huutoja. Hallitukselta olisi tarvittu tässä asiassa vahvempaa selkärankaa, mutta rohkeus petti. Päätökset ovat ymmärrettävästi vaikeita ja kipeitä. Juuri siksi olisi tarvittu vahvaa johtajuutta.

Kun hallitus asetti kunnianhimoisen työllisyystavoitteensa reilu vuosi sitten, kutsuin päätöstä rohkeaksi, mutta välttämättömäksi. Kaikki tietävät, kuinka vaikeaa työmarkkinauudistusten ja sosiaaliturvan rakenteiden muuttaminen on hyvinäkin aikoina. On ollut tiedossa, että vaikuttavimmat keinot löytyvät juuri sieltä. Työllisyystavoite asetettiin kaikesta huolimatta ja siihen sitouduttiin tiukasti.

Nyt budjettiriihipapereissa puhutaan toimista, joilla saavutetaan 80 000 lisätyöllistä. Enää se ei kuulosta rohkealta, ainoastaan epäuskottavalta. Tehdyistä päätöksistä ei löydy tavoitteelle katetta. Liian paljon jää jatkovalmistelun varaan, eikä tähänastinen lisää uskoa tarvittavien päätösten syntymisestä myöhemminkään.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK arvioi tuoreeltaan, että budjettiriihen päätöksillä saavutetaan todennäköisesti vain 15 000–20 000 lisätyöllistä ilmoitetun 31 000–36 000 asemesta. Tämä siksi, että osa tehdyistä työllisyyspäätöksistä perustuu julkiseen rahoitukseen, eikä niille siksi voi laskea sellaista työllisyysvaikutusta kuin hallitus esittää.

Työllisyyttä heikentävät päätökset unohtuivat laskuista.

Huomiota kiinnittää myös se, että hallitus sivuuttaa täysin aiemmat, työllisyyttä heikentävät päätökset. Työllisyyttä lisäävät aiemmat päätökset kyllä luetellaan − toki tuo lista ei ole pitkä.

Perhevapaauudistuskin mainitaan, mutta jätetään kertomatta, että se vähentää työllisyyttä 5 000 hengellä. Yhdessä vähimmäispäivärahojen nostamisen kanssa jo tehdyt päätökset vähentävät työllisyyttä 9 000 hengellä. Mihin nämä luvut jäivät budjettipapereista?

Plussaa hallitukselle on annettava siitä, että työmarkkinajärjestöjen neuvotteluille eläkeputken poistamisesta asetettiin tiukat reunaehdot. Vaikka päätökset sysättiin kolmikantaiseen jatkovalmisteluun, annettiin järjestöille selkeä aikataulu sekä tavoite 10 000 lisätyöllisestä, mikä uudistuksella on todennettavasti saavutettava.

Hallituksen päätös sisältää myös ukaasin siitä, että hallitus tekee ratkaisut itse, jos työmarkkinajärjestöt eivät saa niitä aikaan marraskuun loppuun mennessä. ”Tulos tai ulos” -toimeksianto tarkoittaa, että päätöksessä on villoja, vaikka järjestöjen neuvottelut vetäisivät vesiperän. Toivottavasti niin ei kuitenkaan käy, vaan ratkaisut saadaan aikaiseksi.

Jatkossa ei saa sotkeutua poliittisten erimielisyyksien ilmalinjoihin.

Iso pettymys on sekin, että budjettiriihipäätökset eivät sisällä merkittäviä yritysten työllistämistä edistäviä ja yrityskohtaisia joustoja lisääviä toimia. Jo ennen riihtä oli tiedossa, että paikallisen sopimisen lisäämisestä tulee työmarkkinajärjestöjen työryhmässä täydellinen mahalasku, vaikka asiaa on valmisteltu vuosi. Valmistelutyötä on tehty poliittisessa ohjauksessa.

Nyt selvittäminen jatkuu, ja seuraava dead line on 1.3.2021. Tarkoituksena on perata työlainsäädäntö paikallisen sopimisen näkökulmasta sekä ”arvioida menettelyt paikallisen sopimisen toteuttamiselle yrityksissä, joissa ei ole luottamusmiestä”. Myös työllistymisen kannusteiden kannalta ratkaisevan tärkeä ansiosidonnaisen työttömyysturvan rakenteellinen uudistaminen on jatkoselvittelyssä samassa aikataulussa.

Jännityksellä jäämme seuraamaan, josko nämä tärkeät työllisyyskeinot lähtisivät lopulta lentoon vai sotkeutuvatko ne poliittisten erimielisyyksien ilmalinjoihin jo liitonsa alkumetreillä.

Työllisyyden kannalta uusiin mahalaskuihin ei olisi varaa.