Työllisyystavoitteessa ei ole varaa epäonnistua
Työllisyys on nousemassa Antti Rinteen hallituksen ohjelman akilleen kantapääksi. Tavoitteena on 60 000 uutta työllistä hallituskauden aikana. Tavoitteessa on elintärkeää onnistua, ja hallitus tarvitsee tavoitteelleen työelämän toimijoiden täyden tuen.
Tavoite on kunnianhimoinen ja oikea. Myös Teknologiateollisuus lähti omissa hallitusohjelmatavoitteessaan siitä, että työllisyystavoitteeseen on sitouduttava määrätietoisesti. Mitään sellaista ei pitäisi tehdä, mikä vie työllisyyttä väärään suuntaan. Vanhenevan Suomen julkinen talous edellyttää korkeaa työllisyysastetta. Ennen kaikkea kyse on työttömistä: työ on perusoikeus sekä toimeentulon ja hyvinvoinnin lähde.
Hallitusohjelmaa on syystä kritisoitu siitä, että keinot tavoitteen saavuttamiseksi puuttuvat. Pallo on nyt heitetty kolmikannalle eli hallitus on kutsunut työmarkkinajärjestöt apuun keinojen haravointiin. Keinot puoleen tavoitteesta on määrä löytyä jo tulevan vuoden aikana: ensimmäiset elokuuhun mennessä, toinen setti toimia ensi vuoden maaliskuuhun mennessä.
60 000 työpaikkaa kuulostaa vähältä, mutta todellisuudessa tavoite on erittäin haastava saavuttaa. Työllisyys nousi edellisellä hallituskaudella kohisten erityisesti kahdesta syystä: maailmantalous antoi tukevaa vetoapua ja parantunut kilpailukyky taas yrityksille parempia mahdollisuuksia voittaa markkinaosuuksia kansainvälisillä markkinoilla ja työllistää.
Toinen näistä tukipilareista heikkenee, ja toista taas yritetään tarkoituksella horjuttaa. Maailmantalous ei ole ennusteiden mukaan romahtamassa, mutta yskii. Palkansaajapuoli taas pyristelee eroon kilpailukykysopimuksen työajan pidennyksestä. Lähtökohdat työllisyystavoitteessa onnistumiselle ovat siis erittäin heikot. Työajan pidennys merkitsee yksin Teknologiateollisuudessa 840 000 työtuntia ja 1,4 prosenttia palkkasummasta.
Työajan pidennys merkitsee yksin Teknologiateollisuudessa 840 000 työtuntia ja 1,4 prosenttia palkkasummasta.
Valtiovarainministeriö toteaa tuoreessa ennusteessaan, että ”korkeampi työllisyys vaatisivat tuhtia kysyntää maailmantaloudessa, maltillista kustannusten nousua Suomessa sekä tehokkaita toimia, joilla työn kysynnän ja tarjonnan kohtaanto paranee, rakenteellinen työttömyys alenee ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat aktivoituvat hakemaan töitä”.
Kolmikannalla on nyt näytön paikka löytää keinot työllisyysasteen nostamiseksi. Lähtölaukaus työlle on 19.6. pidettävä pääministerin koolle kutsuma seminaari, johon kaikki työmarkkinajärjestöt ovat saaneet kutsun. Jos järjestöt eivät työssään onnistu, ei hallitus voi työntää päätä pensaaseen vaan sen on päätettävä keinoista itse. Työllisyystavoite on liian tärkeä jäädäkseen kolmikannan epäonnistumisen takia saavuttamatta.
Elinkeinoelämän keskusliitto on julkistanut oman top ten -listansa tavoitteen saavuttamiseksi. Mukana on mm. ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus sekä perhevapaajärjestelmän uudistaminen selkeästi kunnianhimoisemmalla tavalla kuin hallitus ohjelmassaan linjasi. Työnantajapuolen tavoitteilla saavutettaisiin laskelmien mukaan 40 000 uutta työpaikkaa!
Lähitulevaisuudessa on lisäksi yksi nopeasti vaikuttava asia, jonka mukana työllisyystavoitetta voidaan joko nytkäyttää eteenpäin taikka vetää sen saavuttamiselta pohja pois. Se on ensi syksynä käynnistyvä neuvottelukierros. Työllisyyttä autetaan, kun syksyllä solmittavat työmarkkinaratkaisut syntyvät ilman työrauhahäiriöitä ja edesauttavat sisällöltään vientiyritysten kilpailukykyä. Suomen Pankin tuoreimpien analyysien mukaan kilpailukyky on parantunut, mutta parannettavaa on yhä. Työajan pidennyksen poistaminen nakertaisi kilpailukykyä ja samalla vaikeuttaisi olennaisesti mahdollisuuksia saavuttaa työllisyystavoite. Lasku siirtyisi työttömille ja lopulta myös tuleville sukupolville. Siihen meillä ei ole varaa.
Minna Helle
työmarkkinajohtaja
Twitter: @MinnaHelle
