Työmarkkinoilla vaaran merkkejä ja toivon signaaleja

Työmarkkinakierros on edennyt kriittiseen vaiheeseen. Teknologiateollisuuden työehtosopimukset päättyivät marraskuun lopussa, ja nyt toimialalla eletään niin sanotussa sopimuksettomassa tilassa. Ikävä kyllä päällä on myös ammattiliittojen ylityökieltoja.

Teknologiateollisuudessa valtakunnallisista sopimusneuvotteluista vastaa Teknologiateollisuuden työnantajat ry., jonka jäseniksi on nyt liittynyt reilu puolet Teknologiateollisuuden jäsenyrityksistä. Yhdistyksen toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi muistuttaa tuoreessa blogissaan, että ainoa vastuullinen tapa tehdä valtakunnallista työehtosopimustoimintaa on tehdä sitä sopien ja kilpailukyvystä huolehtien. Muuten työllisyyskasvu tyrehtyy, ja palkansaajien ostovoimakin lopulta heikkenee.

Liian monta kertaa työmarkkinoilla on hairahduttu siihen, että valtakunnallisten sopimusten palkankorotukset on maksimoitu sopimushetken hyvässä taloustilanteessa ja sen tuomassa hyvän olon tunteessa. Hetken päästä talouden pohja on sitten pettänyt. Muistot ovat karvaita ja näkyvät työttömyystilastoissa pitkään.

Vaikka teknologiateollisuudessa nyt meneekin hyvin, ovat pitkän aikavälin näkymät enemmän kuin sumun peitossa. Asiantuntijat sanovat, että joudumme elämään koronan kanssa mahdollisesti vielä useita vuosia. Kustannukset ovat kohonneet ja komponenttipula vaivaa. Talouden tilasta saadaan nyt myös monia ristiriitaisia signaaleja.

Varovaisuuteen on suuri tarve, pidemmän ajan näkymät sumun peitossa.

Teknologiateollisuudessa tilauskanta paisuu, vaikka uusien tilausten virta on ehtynyt. Tämä voi johtua komponenttipulasta ja vaikeuksista toimittaa tuotteita asiakkaille. Myös “ylitilaaminen” on ilmiö, joka paisuttaa tilauskirjoja. Kun tuotteita ei saa, tilataan niitä yli tarpeen, jotta saataisiin edes jotain. Työmarkkinaneuvottelijoilta tarvitaan nyt kykyä lukea merkkejä talouden tulevista käänteistä. Kun kristallipalloa ei ole, on varovaisuuteen suuri tarve, ettei kasvua tyrehdytetä ylisuurilla palkankorotuksilla.

Ylityökiellot haittavat nyt Teknologiateollisuuden jäsenyritysten toimintaa. Ala kärsii osaajapulasta, ja tilauskirjojen tilanne on hyvä. Asiakkaita ei ole varaa menettää ylityökieltojen takia. Tulevaisuuden kasvu ei ole saletissa, vaan asiakkaiden luottamusta lunastetaan joka päivä. Myös työntekijät menettävät ylityökiellon takia ansioitaan.

Toimialamme ammattiliittoja on kuitenkin syytä kiittää siitä, että tilanne on julkisuudessa pysynyt toistaiseksi rauhallisena. Ulostulot ovat olleet työmarkkinamittarilla katsottuna viime aikoina maltillisia ja antavat toivoa siitä, että ratkaisut halutaan saada aikaan neuvottelemalla. Muillakin toimialoilla odotetaan nyt kuumeisesti työmarkkinoiden päänavausta, jotta neuvottelukierroksen juna pääsee puksuttamaan liikkeelle. Sopimuksia päättyy vuoden vaihteesta alkaen tiuhaan tahtiin useilla eri toimialoilla.

Myös yrityskohtaisista tes-piloteista neuvotellaan.

Samaan aikaan, kun jännitämme valtakunnallisten työehtosopimusten syntymistä, odotamme myös uutisia ensimmäisistä yrityskohtaisista tes-piloteista teknologiateollisuuden toimialalta. Yritystessejä neuvottelevat yritykset odottavat muun muassa sitä, että työehtosopimuksesta tulee työnantajan ja henkilöstön yhteistyötä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta vahvistava tekijä.

Yrityskohtaisilta tesseiltä odotetaan myös sitä, että ne yrityksen tarpeisiin räätälöityinä edesauttavat tuottavuuden kasvattamista ja osaamisen kehittämistä. Myös työntekijöiden tarpeet ovat vahvasti framilla: omista työntekijöistä halutaan pitää yrityksissä kiinni.

On kuitenkin syytä muistaa, että yrityskohtaisten työehtosopimusten palkkaratkaisut heijastelevat yksittäisen yrityksen tilannetta, tuottavuuskehitystä ja tulevaisuuden odotuksia. Niistä ei voi tehdä johtopäätöksiä koko toimialaa, saati koko työmarkkinaa ajatellen. Yritysten väliset erot ovat olleet aiemminkin suuret, ja korona-aika on kasvattanut niitä entisestään.

Työmarkkinakierros on jälleen kerran paljon vartijana. Ilmassa on vaaran merkkejä, mutta myös toivoa herättäviä signaaleja.