Työmarkkinoille tarvitaan päänavaus – lakoista suuret menetykset
Meneillään oleva työmarkkinaviikko on surullista työmarkkinahistoriaa ja -todellisuutta. Kolmen ammattiliiton laajat lakot kohdistuivat vientiteollisuuden kärkiyrityksiin. Tuotantomenetykset olivat valtavat. Teknologiateollisuudessa lakkojen piirissä oli kaikkiaan 60 000 työntekijää ja toimihenkilöä. Ammattiliitto Pron ja Ylemmät toimihenkilöt YTN:n lakot jatkuvat edelleen suunnittelu- ja konsulttialalla.
Enemmän kuin mitään muuta työmarkkinoilla tarvitaan nyt vastuunkantajia ja kierroksen päänavaus. Työllisyys ja palkansaajien ostovoima eivät kasva lakoilla. Toivotaan, että ammattiliitoilla on nyt malttia ottaa huomioon heikentynyt taloustilanne eivätkä ne enää haikaile kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta liian kalliita sopimuksia. Pahinta olisi, jos ammattiyhdistysliikkeessä pohdittaisiin jopa seuraavaa lakkoaaltoa.
Lakkotilanteisiin liittyy usein kova sanankäyttö, ja niin tälläkin kertaa. Työnantajapuolta on syytetty ideologisista pyrkimyksistä ja yrityksestä heikentää palkansaajien työehtoja. Sanotaan se vielä kerran: Teknologiateollisuus ei tavoittele minkäänlaisia työehtojen heikennyksiä eivätkä neuvotteluja ohjaa ideologiset pyrkimykset eikä halu murtaa työehtosopimusjärjestelmää. Tämä ei voinut olla lakkojen syynä.
Teknologiateollisuus kantaa vakavaa huolta siitä, miten suomalaiset vientiyritykset pärjäävät yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Talouden kasvu hidastuu maailmalla ja vientimaissamme, mikä vähentää tuotteiden ja palvelujen kysyntää. Tässä tilanteessa yritykset joutuvat entistäkin kovempaan kilpaan siitä, kenen tuotteita asiakas ostaa. Kilpailukyvyn merkitys korostuu. Ja nimenomaan tästä työnantajapuoli on kantanut neuvotteluissa huolta. Viime kädessä kyse on suomalaisista työpaikoista.
Työriitojen sovittelu jatkuu ensi maanantaina 16. joulukuuta. Tuolloin sovitellaan teollisuuden sopimuksia. Toivottavasti neuvottelut tuottavat tulosta – ja mahdollisimman pian. Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimus on perinteisesti ollut päänavaajan roolissa, ja tätä ratkaisua työmarkkinoilla nytkin odotetaan.
Neuvottelut Teollisuusliiton kanssa ovat pisimmällä, sillä avoinna on enää palkkaratkaisu. Neuvotteluissa on jo sovittu, että kilpailukykysopimuksen mukana tullut työajan pidennys 24 tunnilla poistuu ensi vuoden alusta teollisuuden työntekijöiltä. Tämä lisää työnantajan työvoimakustannuksia kuluvaan vuoteen verrattuna, mikä tulee ottaa huomioon palkkaratkaisun mitoituksessa. Teknologiateollisuus haluaa kuitenkin säilyttää työajan pidennyksen toimihenkilösopimuksissa, joissa se on kiinteänä osana sopimusrakenteita.
Suomi on viime vuosina onnistunut parantamaan kilpailukykyään, mikä on vahvistanut viennin vetoa ja hyvää työllisyyskehitystä. Esimerkiksi teknologiateollisuuteen on syntynyt kolmen viime vuoden aikana 30 000 uutta työpaikkaa. Ei hukata niitä. Suomi tarvitsee vastakin lisää työtä ja työpaikkoja, jotta pystymme rahoittamaan nykyisenkaltaisen hyvinvoinnin. Työpaikat synnyttävät myös kaivattua ostovoimaa.
Kirjoitus on mukana Teknologiateollisuuden joulukuun uutiskirjeessä.
