Työperäinen maahanmuutto – ajankohtainen kysymys hallitusohjelmaneuvottelujen aikaan
Viime päivinä on käyty kiivasta keskustelua työperäisestä maahanmuutosta. Ongelmaksi on koitunut kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen. ELY-keskukset myöntävät vaihtelevasti työlupia maakuntakohtaisten tarpeiden perusteella. Yritysten työvoimatarpeet ovat varsin moninaiset. Palvelualat tarvitsevat erityyppistä työvoimaa kuin teollisuus. Teknologiateollisuudessa on ollut pulaa mm. ammattitaitoisista hitsareista, koneistajista ja kokoonpanijoista.
Suurelle yleisölle maahanmuutto, vierastyövoima ja käsitteet menevät luontevasti sekaisin. Suomessa väestöä ja työvoimaa tilastoidaan kattavasti. Tilastoista nähdään, että maahanmuutto on lisääntynyt viimeisen 15 vuoden aikana noin kaksinkertaiseksi. Viime vuosina maahan muuttaa noin 32 000 – 34 000 henkeä ja maasta muuttaa samaan aikaan pois noin 18 000 henkeä. Nettomuutoksi jää siis 14 000 – 16 000 henkeä.
Työperäistä maahanmuuttoa Suomeen on viime vuosina ollut 5 000 henkeä. Kaikki eivät kuitenkaan saa oleskelulupaa työnteon perustella, viime vuonna hakemuksista maahanmuuttovirasto hylkäsi 13 %. Työperäisestä maahanmuutosta suuren osan muodostavat erityisasiantuntijat, tutkijat ja harjoittelijat. Tämä on tärkeä ryhmä Suomen tieteellisen tutkimuksen kansainvälistymisessä.
Työntekijän oleskelupa on työnteon perusteella myönnettävä oleskelupa, joka oikeuttaa työntekoon luvassa mainitulla ammattialalla tai tietyn työnantajan palveluksessa. Työntekijän oleskelulupaan liittyy kaksivaiheinen harkinta; ELY-keskus harkitsee ensin osapäätöksessään työvoimapoliittiset ja toimeentuloon liittyvät edellytykset ja tämän jälkeen Maahanmuuttovirasto myöntää ensimmäisen työntekijän oleskeluluvan, ellei myöntämiselle ole laissa säädettyjä esteitä.
Työntekijän oleskeluluvan perusteella ulkomaalainen voi työskennellä Suomessa työnteon perusteella myönnettävällä oleskeluluvalla. Nämä ovat yleensä erityisasiantuntijoita ja korkeakoulutettuja tutkijoita.
Meidän on käytävä työvoimapoliittinen keskustelu
Opiskelijoita tulee maahan lähes 6 000 vuodessa. Kaikki eivät saa kuitenkaan opiskelun perusteella maahanmuuttolupaa. Hakemuksia hylätään noin 300. Opiskelijoita tulee eniten Venäjältä, Kiinasta, Vietnamista, Koreasta, USA:sta ja Englannista.
Perhesiteen perusteella luvan sai viime vuonna noin 6 800 henkeä ja hylättyjä hakemuksia oli noin 2 100.
Paluumuuttajat ovat eräs pieni maahanmuuttajaryhmä (viime vuonna 277 henkeä).
Poliisi myöntää Suomessa uudet määräaikaiset oleskeluluvat eli ns. jatkoluvat. Viime vuonna näitä lupia myönnettiin noin 26 000 ja hylättyjä hakemuksia oli runsaat tuhat.
EU-kansalaiset ja heidän perheen jäseniensä oleskeluoikeuden rekisteröinnin tekee poliisi. Näitä oli viime vuonna noin 11 800, joista reilut 700 hylättiin.
Eniten keskustelua on ollut mediassa turvapaikanhakijat. Hakijoita on viime vuosina ollut noin 3 200 – 3600. Hyväksyttyjä hakemuksia on vuositasolla noin 1 000.
Suomen kansalaisuuden sai viime vuonna noin 9 000 henkeä.
Kaduilla, asemilla ja ostoskeskuksissa näemme eri kansalaisuuksien edustajia. Osa menee opiskelemaan, osa menee töihin ja osa ei minnekään. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asuu noin 300 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä. Nämä rikastuttavat ja monipuolistavat suomalaista kulttuuria. Kuten luvuista näemme, useimmilla heillä on varsin perusteltu syy oleskeluun Suomessa. Oleskeluluvan perusteet ovat tarkoin laissa määritetty, sen voi myös menettää helposti.
Työperäisen maahanmuuton eräs kiistakysymys on se, miksi pitää saada ulkomaista työvoimaa, kun kotimaista työvoimaa on vailla työtä. Esimerkkinä eräs konepaja haki hitsareita, ja haun jälkeen valittiin kolme suomalaista työntekijää. Ensimmäinen oli töissä päivän ja sanoi tämä ei ole minun juttu, toinen valituista oli kaksi päivää ja kolmas valituista ei ilmestynyt ollenkaan työpaikalle. Tuleva hallitus joutuu ratkaisemaan työllistämiskynnysongelman. Meidän on käytävä työvoimapoliittinen keskustelu, vaikka se tekisi kipeää. Miten saamme työstä houkuttelevan vaihtoehdon?
Veli Matti Kuisma
Johtava asiantuntija, TkT
