Työtaistelut rapauttavat Suomen kilpailukykyä
Työehtosopimuksilla osapuolet sopivat työrauhasta. Tämän tulisi tarkoittaa, että työehtosopimusten voimassaoloaikana ei olisi laittomia työtaisteluita.
Valitettavasti todellisuudessa näin ei ole. Vuonna 2014 EK:n jäsenyrityksissä ilmoitettiin kaiken kaikkiaan 143 työtaistelusta. Työtaisteluista lakkoja oli 109 ja muutamaa yksittäistä poikkeusta lukuun ottamatta ne olivat laittomia. Vuonna 2014 ilmoitetuista työtaisteluista yli kolmasosa kohdistui Teknologiateollisuuden jäsenyrityksiin.
Verrattaessa työtaisteluiden määrää muihin Pohjoismaihin niitä on Suomessa moninkertaisesti. Ruotsissa oli vuonna 2014 viisi työtaistelua ja Norjassa kymmenen. Laittomia työtaisteluja on Ruotsissa ollut viimeisten viiden vuoden aikana vain yksi.
Laittomien lakkojen lisäksi ongelma ovat vaikutuksiltaan täysin suhteettomat tukityötaistelut
Laittomien lakkojen lisäksi Suomen kilpailukyvyn kannalta iso ongelma ovat vaikutuksiltaan suhteettomat tukityötaistelut. Vuonna 1946 voimaan tullut työtaistelutoimia sääntelevä työehtosopimuslaki mahdollistaa sinänsä laillisten, mutta vaikutuksiltaan täysin suhteettomien tukityötaisteluiden järjestämisen. Niillä lakkoileva osapuoli ei pyri vaikuttamaan omiin työehtoihinsa, vaan kyseessä on myötätuntotyötaistelutoimi toiselle työehtosopimusalalle.
Ikäviä esimerkkejä vaikutuksiltaan täysin suhteettomista tukityötaisteluista ei tarvitse hakea kaukaa. AKT järjesti kesäkuussa 2014 Suomen ulkomaan viennin ja tuonnin katkaisseen, kaikkia satamia koskeneen ahtaajien lakon, jossa kyse oli yhden ulkomaisen aluksen työoloista. Merimiesunionin uhkaama tukilakko jäänmurtajalakon ratkaisemiseksi huhtikuun 2015 alussa olisi taas toteutuessaan pysäyttänyt kaiken suomalaisaluksilla kulkeneen rahti- ja matkustajaliikenteen.
Työrauhalainsäädäntö ei myöskään suojaa yrityksiä poliittisilta työtaisteluilta työehtosopimusten voimassaoloaikana. Aidosti poliittisesta työtaistelutoimenpiteestä on kysymys esimerkiksi silloin, kun työtaistelulla pyritään vaikuttamaan valtiovallan, esimerkiksi eduskunnan poliittiseen päätöksentekoon, ei omiin työehtoihin.
Yritykset ovat yhä haavoittuvampia erilaisia työtaistelutoimia vastaan nykyisessä globaalissa, verkostoituneessa, reaaliaikaisessa ICT-yhteiskunnassa. Ammattiliitot voivat yksittäisillä kohdennetuilla alakohtaisilla työtaisteluilla aiheuttaa suhteettoman laajamittaista vahinkoa. Työtaisteluiden vaikutukset eivät tällöin kohdistu ainoastaan suorina kustannuksina ja maineen menetyksinä lakon kohteena oleviin yrityksiin, vaan niillä on vaikutusta muun muassa Suomen tehtäviin yritysten investointeihin ja sitä kautta Suomen kilpailukykyyn ja työllisyyteen.
Manu Laapas
Asiantuntija, VT
Työmarkkinat
Teksti on julkaistu aikaisemmin Helsingin Sanomissa.
