Uudet liiketoimintamallit kiertotalouden veturiksi

Kiertotalous on rock: lähes joka viikko järjestetään joku asiaa liittyvä seminaari tai tilaisuus tätä nykyä. Se on vahva merkki siitä, että muutosta tapahtuu. Miten me suomalaiset pystymme hyödyntämään megatrendin suomat mahdollisuudet – olemmeko kehityksessä mukana?

Kiertotalous toki on hyvin moninainen asiakokonaisuus – liekö sen ulottuvuuksia järkevää yhdellä termillä edes määritellä. Yrityksille kiehtovinta varmaan ovat business-mallit, jotka tuottavat arvonlisää perinteisempiin toimintatapoihin nähden.

Tuotteen hyötyarvon toteuttaminen omistamisen sijaan vaihtoehtoisilla toimintatavoilla on yhä yleisempi toimintatapa. Auton käyttäjissä liisaajia ja toimijoita on jo ollut pidempään. Sopivia tuotteita liisauksen piiriin varmasti löytyy monia. Vielä ei kuitenkaan organisoijia ole kovin paljon, vaikka periaatteessa talouslaskenta liisausmallien kannattavuudesta on kohtuudella tehtävissä.

Meidän on otettava edelläkävijän rooli

Myöskään toimintamallia, jossa itse valmistaja ottaa tuotteen vastuulleen sen elinkaaren ajaksi, ei ole vielä kovin laajamittaisesti käytössä. Sitä myötä kun raaka-aineiden hinnat kasvavat ja raaka-aineiden ja komponenttien uudelleenkäytettävyys paranee, niin elinkaariketjun haltuunottamisella voi saavuttaa liiketaloudellista etua.

Teknologiateollisuus on kehittämässä uusia toimintamalleja. Järjestimme yhdessä SITRAn kanssa kiertotaloutta koskevan seminaarin toukokuun alussa. SITRA:n taustaselvitys on haarukoinut mahdollisuuksia, jotka liittyvät kone- ja laitevalmistuksessa uudentyyppisiin mahdollisuuksiin. SITRA on edelleen valmis fasilitoimaan aihepiirin kehittämistä yritysten työpajoissa.

Kiertotalouden tuleekin olla mitä suurimmissa määrin rahassa mitattava asia. Uusi EU-komissio on ottanut lähtökohdakseen kilpailukyvyn ja talouskasvun edistämisen kiertotalouden avulla. Loppuvuodesta julkaistaan EU-strategia, jossa määritellään askelmerkit lähivuosille kiertotalouden edistämiseksi – lainsäädäntö- rahoitus- ja muut instrumentit. Meidän ei kuitenkaan Suomessa tule jäädä odottamaan EU:n linjauksia vaan mennä tässä trendissä muiden edelle. Kiertotalouden kasvupotentiaali on pääosin muualla kuin Euroopassa. Meidän on kyettävä tarjoamaan kiertotalouden ratkaisuja aasialaisille, amerikkalaisille sekä Lähi-itään. Profiilia on nostettava, palvelutarjontaa luotava ja ulkomaiset valtuuskunnat houkuteltava Suomeen kauppaa käymään.

Jouni Lind
Asiantuntija
Teknologiateollisuus