Brysselissä hengitetään yhtä Euroopan saastuneimmista ilmoista – se ei ole EU:n syy, mutta EU:ta tarvitaan ongelman ratkaisemiseksi

Teksti: HeliSatuli/MustRead

Brysselissä oli viime sunnuntaina helppo hengittää. Belgiassa vietettiin vuotuista autotonta päivää. Päivä on Belgiassa aidosti autoton.

Aamusta iltaseitsemään moottoriajoneuvoilla ajaminen on kielletty koko 19 kuntaa käsittävän Brysselin alueen sisällä. Kielto ei koske julkista liikennettä, jonka käyttäminen on autottomana päivänä maksutonta.

Kaupungin kadut olivat tänäkin vuonna täynnä tapahtumia luomutoreista ja konserteista poniratsastukseen.

EU-kortteleissa paha saasteongelma

Liikenneruuhkien aiheuttama melu on autottomana päivänä toki poissa, mutta turvallisempaa teillä liikkuminen ei ole.

Liikennekaaoksen, alkeellisten pyöräteiden ja lähes jokapäiväisen sateen takia autoton päivä on monelle brysseliläiselle ainoa päivä vuodessa, kun he nousevat polkupyörän selkään. Taitotaso ja liikennesääntöjen tuntemus ovat sen mukaiset.

Vähintään yhtä suuri syy jättää arkena polkupyörä kotiin ovat saasteet. Brysselin ilmanlaatu on jatkuvasti yksi Euroopan pääkaupunkien huonoimmista.

Kaikkein saastuneinta ilmaa hengitetään juuri EU-kortteleissa. Niiden läpi kulkee kaksi nelikaistaista valtaväylää, joilla liikenne seisoo koko ajan. Ruuhkissa madellaan myös alueen sivukaduilla. Autoja on yksinkertaisesti aivan liikaa.

Ilmanlaadun eron huomaa aina, kun lentää Helsinkiin ja vetää ensimmäistä kertaa keuhkot täyteen ilmaa Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Siitä huolimatta, että lentokenttä tuskin on ilmanlaadultaan Suomen puhtaimpia paikkoja.

Kaupungin 1,2 miljoonalla asukkaalla on hyvin vähän käsitystä siitä, minkä laatuista ilmaa he hengittävät. Esimerkiksi pienhiukkas- eli PM2.5-päästöjä mittaavia asemia on koko Brysselin 160 neliökilometrin kokoisella kaupunkiseudulla vain viisi.

Pienhiukkaset ovat 24 kertaa keskimääräisen hiuksen halkaisijaa pienempiä hiukkasia, jotka pystyvät tunkeutumaan keuhkoihin ja verisuonistoon ja sitä kautta lisäävät sydän- ja hengityselinsairauksien sekä keuhkosyövän riskiä.

Brysselin liikenneruuhkat ovat tilastojen mukaan pahempia kuin ruuhkistaan kuuluisassa Los Angelesissä.

Viranomaiset piilottelevat saastepitoisuuksia

Brysselissä ongelmana ovat pienhiukkasten lisäksi typpioksidipäästöt. Molempia on ilmassa jatkuvasti moninkertaisesti sallittuja arvoja enemmän.

EU-alueen halkovalla Arts-Loi-kadulla keskimääräinen typen oksidien pitoisuus ilmassa on 56 mikrogrammaa kuutiometrillä (µg/m3). Monena päivänä pitoisuus nousee moninkertaiseksi. Suurin sallittu pitoisuus on EU-lain mukaan 40 mikrogrammaa kuutiometrillä.

INFOBOKSI
Ilmansaasteet 
Ihmisille vaarallisimpia ilmansaasteita ovat hengitettävät hiukkaset (PM10), pienhiukkaset (PM2,5), typpidioksidi (NO2) sekä maan tasolla oleva otsoni (O3).
Isoimmat ilman epäpuhtauksien lähteet EU-maissa ovat Euroopan ympäristöviraston mukaan kotitalouksien lämmitys, maantieliikenne, energiantuotanto, teollisuus ja maatalous. Kaupungeissa yksi pahimmista ilmansaasteiden lähteistä on liikenne.

Kaupungin asukkaiden mitta alkoi täyttyä pari vuotta sitten. Selvisi, että saasteongelmaa piilotellakseen kaupungin viranomaiset olivat laittaneet ilmanlaatumittarin pois päältä pahimmin saastuneella EU-kortteleiden alueella.

Lisäksi viranomaiset vääristelevät tahallaan todellisia saastepitoisuuksia asettamalla mittauspisteet paikkoihin, joissa liikenne on vähäistä. Näiden toimien lisäksi Brysselin kaupunki on ilmoittanut pitoisuudet kaupungin mittausasemien keskiarvona pitääkseen normit sallituissa rajoissa.

Yksi kaupungin mittausasemista sijaitsee vauraassa ja vehreässä Ucclen esikaupungissa. Ucclen mittaustulokset hilaavat keskiarvotulosta mukavasti alas. Siitä huolimatta sallitut raja-arvot ylittyvät.

Koska kaupungin virallisiin mittaustuloksiin ei voi luottaa, entistä useampi asukas on ottanut käyttöön omat ilmanlaatumittarit. Pienhiukkaspitoisuuksia mittaava laite maksaa vain 30 euroa.

Euroopan parlamentin vieressä kulkevalla Rue du Trônella asuva Lies Craeynest kertoi paikallismediassa, että hänen mittarinsa osoittamat saastetasot olivat ”shokeeraavia”.

”Perheemme elää, syö ja hengittää saastekuplan sisällä joka päivä”, hän kommentoi.

Vaikutukset terveyteen luultua vakavammat

Bryssel ei ole ainoa eurooppalainen kaupunki, jossa kärsitään ilmansaasteongelmasta.

Viikonloppuloma suosituissa eurooppalaisissa suurkaupungeissa vastaa keskimäärin neljän tupakan polttamista.

Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että ilmansaasteiden vaikutukset terveyteen ja ympäristöön ovat luultuakin vakavampia.

Hiukkasista, typpidioksidista ja alailmakehän otsonista johtuva ilman pilaantuminen on suurin ennenaikaisten kuolemien aiheuttaja Euroopassa. Euroopan ympäristövirasto EEA:n tilaston mukaan ilmansaasteet aiheuttavat EU-maissa vuosittain 422 000 ennenaikaista kuolemaa. Vertailun vuoksi: liikenneonnettomuuksissa kuolee noin 25 000 ihmistä vuodessa.

Ilman epäpuhtaudet aiheuttavat suoraan kroonisia ja vakavia sairauksia kuten astmaa, sydän- ja verisuonitauteja ja syöpiä. Saastunut ilma on tutkimusten mukaan osatekijänä myös tyypin 2 diabeteksen puhkeamisessa, lasten ylipainoisuudessa ja Alzheimerin taudissa.

EEA huomauttaa, että päälle tulevat terveysongelmiin liittyvät satojen miljardien eurojen taloudelliset vaikutukset. Suorien terveydenhuoltokustannusten lisäksi ilmansaasteet laskevat yhteiskuntien tuottavuutta muun muassa sairauspoissaoloina.

Lisäksi ilmansaasteet kuihduttavat ekosysteemejä, pilaavat maaperää, metsiä, jokia, järviä ja maatalousmaata.

EU-sääntely on tuottanut tuloksia

Brysselin ilmansaasteet eivät toki ole EU:n syy – päinvastoin. Ilmanlaatua on säännelty EU-tasolla jo 30 vuoden ajan.

Vuonna 2008 annettu ilmanlaatua koskeva direktiivi on ilman puhtautta koskevan EU:n politiikan kulmakivi, koska siinä asetetaan vaatimukset ilman epäpuhtauksien pitoisuuksille.

Direktiivi velvoittaa jäsenmaat myös analysoimaan ilman puhtautta ja raportoimaan tulokset Euroopan ympäristövirastolle sekä laatimaan kansalliset suunnitelmat ilmanlaadun parantamiseksi.

Lisäksi 2016 astui voimaan päästökattodirektiivi, jonka tarkoituksena on vähentää ilmansaasteiden aiheuttamat haittavaikutukset puoleen nykyisestä vuoteen 2030 mennessä.

EU-komissiolla on myös valta ryhtyä toimenpiteisiin, jos jäsenmaat eivät noudata direktiivin vaatimuksia vaan esimerkiksi rikkovat ilmansaastepitoisuuksien raja-arvoja.

Sääntelyn tuloksena on jo saatu paljon aikaan. Ihmiset eivät joudu hengittämään enää rikkidioksidia, lyijyä, leukemiaa aiheuttavaa bentseeniä tai hiilimonoksidia eli häkää.

Myös typpidioksidipitoisuudet ovat alentuneet selvästi parin vuosikymmenen takaisista luvuista.

EU:n ilmanlaatunormit ovat huomattavasti löyhempiä kuin WHO:n ohjearvot.

Valvonta surkeaa, oikeussuoja heikko

Edistyksistä huolimatta sekä Euroopan ympäristövirasto että EU:n tilintarkastustuomioistuin painottavat, että jäsenmaat eivät tee tarpeeksi suojellakseen kansalaisten terveyttä ilmansaasteilta eivätkä EU-tason toimet ole tuottaneet odotettua tulosta.

EU:n tilintarkastustuomioistuin toteaa ilmanlaatuselvityksessään, että EU-lailla on viime vuosina saatu vähennettyä päästöjä, mutta ilmanlaatu ei ole parantunut samaan tahtiin.

EU:n nykyiset ilmanlaatunormit asetettiin lähes kaksikymmentä vuotta sitten. Osa niistä on huomattavasti löyhempiä kuin WHO:n ohjearvot ja viimeisimpien tieteellisten tulosten mukainen taso.

Tästä huolimatta useat jäsenvaltiot eivät edelleenkään noudata edes EU:n ohjearvoja eivätkä toteuta toimia, joilla ilmanlaatu paranisi.

Tilintarkastustuomioistuimen raportti osoittaa, että Brysselin lisäksi ilma on monessa muussakin kaupungissa saastuneempaa kuin viralliset arviot kertovat, koska ilmanlaatua ei seurata oikeissa paikoissa.

Ilmanlaatua koskevan direktiivin keskeisiin vaatimuksiin kuuluvilla ilmanlaatusuunnitelmilla ei myöskään ole saatu odotettuja tuloksia, kuten ei myöskään ilmanlaatuun suunnatulla EU:n rahoituksella.

Suurin ongelma on tilintarkastustuomioistuimen mukaan valvonta. Ilmanlaatudirektiivin täytäntöönpanon valvonnalla ei ole pystytty varmistamaan, että jäsenvaltiot noudattavat direktiivissä asetettuja, ilmanlaatua koskevia raja-arvoja.

Ilmanlaatudirektiivissä kansalaisten oikeussuoja on myös heikompi kuin muissa ympäristöalan direktiiveissä. Ihmisten on usein vaikeaa saada edes tietoa ilmanlaatua koskevista asioista.

Paras ilmanlaatu Islannissa ja Suomessa

EEA:n raportin mukaan Euroopan köyhimmät, alhaisimmin koulutustason ja suurimpien työttömyyslukujen alueet kärsivät ilmansaasteista eniten.

Melkein puolessa Lontoon köyhimmistä kortteleista kärsitään raja-arvot ylittävistä typpidioksidipitoisuuksista. Lontoon vauraimmilla alueilla luku on sen sijaan vain kaksi prosenttia

Tilanne on samanlainen verrattaessa kaupunkiseutuja Ranskassa, Saksassa ja Hollannissa. Euroopan suurin yksittäinen ilmansaasteiden aiheuttaja on puolestaan Saksassa sijaitseva Niederaussemin hiilikaivos ja -laitos.

Puhtainta ilma on tilastojen mukaan Islannissa, mutta myös Suomi pääsee lähelle kärkeä. Tosin ympäristöministeriön mukaan Suomessakin ilmansaasteet aiheuttavat vuosittain noin 1600–2000 ennenaikaista kuolemaa sekä sairastumisia.

Suomessa ilmanlaatua huonontavat eniten liikenne, mukaan lukien katupöly ja typpidioksidi. Toinen merkittävä päästölähde on puun pienpoltto kattiloissa, tulisijoissa ja kiukaissa.

Komissio huolissaan kaupunkien ajorajoituksista

Viime vuonna komissio haastoi Italian, Ranskan, Romanian, Saksan, Unkarin ja Britannian unionin tuomioistuimeen, koska ne eivät ole noudattaneet sovittuja ilmanlaadun raja-arvoja.

Brysselin asukkaat ja ympäristöjärjestö ClientEarth puolestaan haastoivat Brysselin kaupungin oikeuteen ilmansaastepitoisuusrajojen toistuvasta rikkomisesta.

Tänä kesänä EU-tuomioistuin antoi tuomionsa Brysselin kaupungille. Asukkaat voittivat: tuomioistuimen päätöksen mukaan Brysselin kaupunki ei saa enää ilmoittaa ilmansaastepitoisuuksia koko kaupungin keskiarvona, vaan sen on julkistettava kaikkien mittausasemien todelliset mittaustulokset.

Monen eurooppalaisen kaupungin mielestä EU-tasolla ei kuitenkaan edetä riittävän nopeasti. Saksassa kaupungit saavat rajoittaa tai kieltää diesel-ajoneuvojen käytön kaupunkien keskustoissa, koska ne aiheuttavat enemmän ilmansaasteita kuin bensiinikäyttöiset autot.

Komissiossa ollaan trendistä huolissaan. Tiettyjä kaupungin katuja koskevat kiellot eivät ratkaise ilmansaasteongelmaa, sillä saasteet vain siirtyvät kaduille, joilla diesel-autoilla ajaminen on sallittu.

EU-pääkaupungissa viranomaisten koordinoinnin puute ajokieltojen suhteen on pahentanut liikennekaaosta. Ajokiellot tulevat myös kalliiksi monille kuluttajille, jotka joutuvat vuodenvaihteessa ostamaan uuden auton, koska nykyisellä ei saa enää ajaa.

Ja henkilöautoliikenteen määrä kaupungissa sen kun kasvaa koko ajan: moni työnantaja tarjoaa Belgiassa ilmaisen työsuhdeauton, koska se on verovapaa työsuhde-etu.

Monesta jäsenmaasta onkin viime aikoina tehty Brysseliin opintoretkiä katsomaan, miten ilmansaasteongelmaa ei ainakaan kannata hoitaa.

Komissio lupaa, ettei asia jää tähän. Uutta ilman puhtautta koskevaa EU-lainsäädäntöä on luvassa tällä vaalikaudella. Siihen saakka Brysselin EU-kortteleissa kannattaa pidättää hengitystään.

Heli Satuli on yhteiskunnallisen verkkomedian MustReadin Brysselin kirjeenvaihtaja.
Löydät kaikki Teknologiateollisuuden julkaisemat MustRead-artikkelit täältä.

Lue lisää Teknologiateollisuuden ja MustReadin yhteistyöstä. 

Jutun pääkuva: Autottomana päivänä Brysselin kaduilla on helppo hengittää. Kuva: Heli Satuli