laskin
Uutinen

Budjettiriihen verolinjaukset tuovat tuskin kasvupotkua

13.9.2021 klo 15.41
Verotukseen ei ole tulossa mullistavia rakenteellisia muutoksia, vaikka etukäteen hallituksen budjettiriihtä kuvattiin myös veroriiheksi, sanoo johtava asiantuntija Maria Volanen Teknologiateollisuudesta. Tavoitteena oli saada riihestä verotyökaluja, jotka tukevat yritysten digivihreää kasvua.

Varovaisen arvion mukaan jo tehdyt ilmastositoumukset lisäävät puhtaiden teknologioiden kysyntää ja vähähiili-investointien tarvetta vähintään 20 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaisi Suomen investointihyödykkeiden viennille yli kolmen miljardin euron vuotuista kasvua. Merkittävä viennin lisä tarkoittaa samalla lisää työpaikkoja ja verotuloja.

Kerrataan vielä Teknologiateollisuuden tavoitteiden päälinjat:

  • Suomen pitää olla hyvä toimintaympäristö yrityksille. Tämä edellyttää kansainvälisesti kilpailuetua tuovaa yhteisö- ja yrittämisen verotusta sekä verotuksen ennustettavuutta. 
  • Tarvitaan investointeja osaamiseen, tutkimukseen, kehittämiseen sekä tuotantoon.
  • Vähähiilisyys- ja kiertotalousratkaisuihin sekä digitalisaatioon tarvitaan paljon panostuksia. Emme pääse hiilineutraalisuustavoitteisiin ilman merkittäviä T&K-investointeja.
  • Verotuksella voidaan tukea vihreää siirtymää.

Miten Teknologiateollisuuden tavoitteet toteutuivat?

  • Hallitus pysyi sitoumuksessaan eikä kiristänyt yritysten eikä yrittämisen verotusta. 
  • Ansiotuloverotusta ei kiristetä. Tämä on tärkeää yrityksille muun muassa osaajien saatavuuden helpottamiseksi. 
  • Yritysten sekä tutkimuslaitosten ja yliopistojen T&K-yhteistyöhankkeista tehtävän verovähennyksen veroprosenttia nostettiin roimasti 50 prosentista 150 prosenttiin. Samalla mallia jatketaan vuoteen 2027 saakka.
  • Kehysriihessä tehty päätös koneiden ja laitteiden nopeutetun poisto-oikeuden jatkamisesta vuosille 2024–2025 vahvistettiin.
  • Kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat konesalit, lämpöpumput ja sähkökattilat siirretään alempaan sähköveroluokkaan II. Myös kaukolämpöverkon ulkopuoliset konesalit (mikäli täyttävät energiatehokkuus- ja energian hyödyntämiskriteerit) ja teollisen kokoluokan kiinteistökohtaiset lämpöpumput ovat oikeutettuja alennettuun sähköveroon.
  • Kierrätysteollisuus siirretään teollisuuden sähköveroluokkaan vuoden 2022 alusta alkaen.
  • Täyssähköautot vapautetaan autoverosta. Kuitenkin vastaavasti korotetaan täyssähköautojen ajoneuvoveron perusveroa. Ajoneuvoveron korotus ei koske aiemmin käyttöönotettuja täyssähköautoja.
  • Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa alennetaan 85 eurolla kuukaudessa vuosille 2022–2025. Muutos koskee vähäpäästöisiä hybridejä ja kaasulla kulkevia työsuhdeautoja. 

Muita kannatettavia veropäätöksiä:

  • Julkisilta infrastruktuurihankkeilta poistetaan korkojen vähentämistä koskevat rajoitukset.
  • Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää nostetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40 %:sta 60 %:iin öljylämmityksen korvaamisen osalta. Muutos on voimassa 2022–2027. Lisäksi selvitetään, miten kotitalousvähennystä voitaisiin laajentaa myös muihin energiaremontteihin, myös taloyhtiön teettämänä.

Osa budjettiriihen päätöksistä ongelmallisia

  • Henkilöiden maastapoistumisvero (”arvonnousuvero”) otetaan käyttöön 2023. Suomessa kertyneen omaisuuden myyntivoitot verotetaan Suomessa, vaikka omaisuus luovutetaan uudessa asuinmaassa. Tämä voi hankaloittaa start-up -yrittäjien ja osaajien saamista Suomeen.
  • Vuonna 2023 otetaan käyttöön kaivosvero. Tämä heikentää mm.  akkuklusterin yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Kaivosverolla korvataan hallitusohjelmaan kirjattu kaivostoiminnan sähköveron korotus.
  • Ulkomaisten rahastojen kiinteistösijoituksista saadut voitot verotetaan Suomessa mahdollisimman laajasti vuoden 2023 alusta alkaen. Vaarana on, että Suomeen suuntautuvien sijoitusten määrä lähtee laskuun.
  • Korkovähennysrajoitussäännöstä uudistetaan aggressiivisen verosuunnittelun välttämiseksi. Tasevapautuksen soveltumista rajataan vuoden 2022 alusta pääomasijoitusrakenteissa. Tavoite on tärkeä, mutta valmistelussa pitää huolehtia, ettei muutos heikennä suomalaisyritysten kansainvälistä kilpailukykyä. 

Työ tavoitteiden eteen jatkuu

  • Teknologiateollisuuden tavoite pysyvästä, myös yrityksen omaan TKI-toimintaan kohdistuvasta T&K-verokannustimesta ei toteutunut. Kannustimen valmistelu kuitenkin jatkuu parlamentaarisen TKI-työryhmän jatkaessa työtään.
  • Kehysriihessä ehdotettu selvitys yhteisö- ja osinkoverotuksen rakennemuutoksesta investointeihin kannustamiseksi käynnistetään pian, ja valmista pitäisi kuuleman mukaan olla kesällä 2022.
  • Koneiden ja laitteiden nopeutetun poisto-oikeuden mallia tulee laajentaa kattamaan käytettyinä hankitut koneet ja laitteet. 
  • Vedyn verotuksessa tulee noudattaa muun energiaverotuksen perusperiaatteita.
  • Teknologiateollisuus ehdotti takautuvan tappiontasauksen mallia (ns. loss carry back), jossa yritys voisi saada vuonna 2021 veronpalautusta vuoden 2020 tappioiden perusteella. Tästä ei tullut budjettiriihessä linjausta.

Muita veroasioita

  • Maakuntaverosta ja kiinteistöverosta ei keskusteltu budjettiriihessä. Maakuntaveroa ei tule ottaa käyttöön, koska se uhkaa kiristää työn ja omistamisen verotusta. Kiinteistöverouudistuksella ei tule kohtuuttomasti lisätä yritysten verotaakkaa. Näiden valmistelu jatkuu ja niin jatkuu Teknologiateollisuuden vaikuttamistyökin.
  • Teknologiateollisuuden aiemmin vahvasti ajama rahoitus TEM/PRH-reaaliaikataloushankkeelle toteutuu EU-elpymispaketista. Hanke päästiin aloittamaan viimein tänä syksynä.
  • Siirtohinnoitteluoikaisusäännöstä uudistetaan vuoden 2022 alusta siten, että sitä voidaan soveltaa OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden laajuudessa.

Lisätiedot:
Maria Volanen, johtava asiantuntija, veropolitiikka, puh. 040 532 3744

Lisää aiheesta:

Teknologiateollisuus: Hallitus sivuutti välttämättömät työllisyys- ja TKI-päätökset