työntekijä
Uutinen

Teknologiateollisuus: Hallitus sivuutti välttämättömät työllisyys- ja TKI-päätökset

9.9.2021 klo 16.32


Teknologiateollisuus on erittäin pettynyt, että hallitus lykkäsi budjettiriihessään jälleen kerran vaikuttavimpien työllisyyspäätösten toteuttamisen tulevaisuuteen. Tutkimus- ja innovaatiorahoituksessa jäädään edelleen jälkeen tavoitteista, eikä päätöstä laajasta T&K-verokannustimestakaan saatu tehtyä. Ensiaskeleet työperäisen maahanmuuton esteiden poistamiseksi helpottavat hiukan vientiyrityksissä kipeästi tarvittavien kv-osaajien rekrytoimista.

Talouden odotuksia nopeamman toipumisen myötä menokehyksiin olisi ollut syytä palata jo ensi vuoden budjetissa, koska julkisten tulojen ja menojen tasapaino on välttämätöntä Suomen pitkäaikaisen edun kannalta.

”On aivan absurdia, että merkittävät työelämän uudistukset jäivät jälleen ulos päätösten listalta. Paikallisen sopimisen edistämisen ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisen sijaan hallitus siirtää työllisyystoimet myöhemmin pohdittaviksi, ikään kuin taloutemme kantokyvyn parantamisella ei olisi kiirettä. Toistaiseksi työttömyysputken poisto on ainoa konkreettinen ja vaikuttava työllisyyspäätös, joka tältä hallitukselta on nähty”, toimitusjohtaja Jaakko Hirvola toteaa.

Suomi vajoaa julkisessa TKI-rahoituksessa entisestään

Tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitus jää hallituksen budjettiriihen jäljiltä entistä pahemmin jälkeen neljän prosentin tavoiteurasta, vaikka kaavailtuja leikkauksia pienennettiin ensi vuoden osalta. T&K-verovähennys olisi kannustanut yrityksiä tekemään nopeammin digivihreitä uudistuksia, mutta tämäkin päätös jäi tekemättä.

Päätökset tutkimus- ja innovaatiopanoksista olisivat olleet työllisyysuudistusten rinnalla erittäin tärkeitä, koska Suomi on jo nyt jäänyt investoinneissa ja kehityspanoksissa verrokkimaistaan jälkeen. Yhteiskunnassa vallitsee laaja tuki sille, että TKI-rahoitus nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Selvitysten mukaan tavoite edellyttää, että julkista TKI-rahoitusta lisättäisiin vuosittain 150—200 miljoonalla eurolla.

“Ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun ytimessä ovat uudet teknologiset ratkaisut. Niiden syntymiseksi tarvitaan merkittäviä lisäpanostuksia tutkimukseen ja innovaatioihin (TKI). Yrityksille kohdistuva innovaatiorahoitus on Suomessa verrattain pientä, ja meiltä puuttuu kilpailijamaissa käytössä oleva laaja TKI-verokannustin. On suuri pettymys, että päätöstä kannustimen valmistelusta ei odotuksista huolimatta tehty.”

Päätös kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaisen poisto-oikeuden jatkamisesta vuosille 2024–2025 on oikea. Poisto-oikeus vahvistaa erityisesti pk-yritysten edellytyksiä investoida

Kv-osaajien lupaprosessi edellyttää yhä toimia

Pelkästään teknologiateollisuuden eri toimialoille tarvitaan kymmeniätuhansia uusia osaajia kuluvan vuosikymmenen aikana, joten hallituksen edistämät toimet ulkomaisten osaajien rekrytoimiseksi tulevat tarpeeseen. Kv-lupaprosessin sujuvoittaminen edellyttää kuitenkin konkreettisia toimia. Maahanmuuttoviraston (Migri)lisäresurssit luparuuhkien purkamiseen ja prosessien digitalisaatioon ovat tarpeellisia, mutta ne toimivat valitettavasti vain laastarina lupaprosessin yhdessä kohdassa.

D-viisumin laajentaminen seuraavassa vaiheessa myös opiskelijoihin on oikea suunta mutta ei paikkaa yritysten valtavaa osaajapulaa. Hallituksen tulee kiireesti valmistella malli, jolla sertifioidut työnantajat voivat saada kolmansista maista osaajia nopeutetulla menettelyllä sekä käynnistää toimet digitaalisen tunnistamisen pilotoinnista.

“Pelkkä palvelulupaus ei riitä, vaan tarvitaan koko ulkomaalaislainsäädännön uudistus. Osaavan työvoiman puute on yritysten kasvun pahin pullonkaula, ja se on purettava nyt eikä enää yhtään myöhemmin”, Hirvola sanoo.

Hiilineutraaliustavoite etenee

Eri toimialojen kanssa laadittujen vähähiilitiekarttojen toteuttamisen kannalta on hyvä, että hallituksella ovat nyt koossa keinot ja eteneminen kansalliseen hiilineutraaliustavoitteeseen.

“Teollisuuden ja yhteiskunnan sähköistäminen on päästöjen vähentämisessä avainasemassa. Siksi hallituksen päätös alentaa kaukolämpöverkkoon liitettyjen konesalien, lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden sekä kierrätysteollisuuden sähkövero samalle tasolle muun teollisuuden kanssa ovat pieniä, mutta tärkeitä askeleita.”

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, puh. 0400 633 751, twitter: @JaakkoHirvola

Lisää aiheesta:

Budjettiriihen verolinjaukset tuovat tuskin kasvupotkua – Teknologiateollisuuden näkemys veropäätöksistä

Kestävän kasvun avaimet käteen – Teknologiateollisuuden ehdotukset budjettiriiheen 2021

Onko rakenteellinen uudistus vain kivempi sanoitus leikkauksille, Minna Helle?

Miksi yrityksiä pitäisi koko ajan tukea niin massiivisesti, Heikki Kuutti Uusitalo?

Onko osaajapula vain työnantajien halpatuontipropagandaa, Milka Kortet?

Onko yritysten kilpailukyky aina tärkeämpää kuin luonto ja ilmasto, Helena Soimakallio?