Verotuksen muutoksia 2019
Alv-raportointia halutaan uudistaa
Verohallinnolla on aloittanut projektin, jossa selvitetään mahdollisuutta hyödyntää digitalisaatiota myös alv-tietojen keräämisessä. Tavoitteena on saada aikaan esitäytetty alv-veroilmoitus, joka onnistuessaan keventäisi yritysten hallinnollista työmäärää.
Projekti liittyy laajempaan taloushallinnon kehittämistyöhön, joissa myös Teknologiateollisuus ry on mukana (RTECO-hanke ja Nordic Smart Government). Verohallinto pyytää kommentteja yrityksiltä. Tavoitteena on ratkaisu, joka tuottaa Verohallinnolle sen verotuksen toimittamista varten tarvittavat tiedot, mutta samalla hyödyttää yrityksiä.
Yrityksille järjestetään keskustelutilaisuus 6.2. klo 13–16 Verohallinnon tiloissa. Teknologiateollisuus ry osallistuu jo 23.1. etujärjestöille järjestettävään tilaisuuteen.
Verotusmuutoksia 2019
Korkovähennysoikeuden rajoitus
Yritysten verotus kiristyy Suomen implementoidessa EU:n veronkiertodirektiivin tiukemmat korkovähennysrajoitukset. Jatkossa myös pankkilainojen suurien nettokorkomenojen vähentämistä on rajoitettu. Tähän mennessä on korkojen vähennysoikeutta rajoitettu vain konsernin sisäisten lainojen korkokulujen osalta.
Jatkossakin nettokorkomenot saa verovuonna vähentää kokonaisuudessaan, mikäli niiden määrä ei ylitä 500 000:ta euroa. Kiistelty tasevapautussäännös, jolla pyritään lieventämään rajoitusten vaikutuksia keskitetyn konsernirahoituksen ja pääomaintensiivisten yritysten osalta, säilyy laissa.
Väliyhteisölainsäädäntö muuttuu
EU:n veronkiertodirektiivin implementointi aiheuttaa muutoksia myös Suomen nykyiseen väliyhteisölainsäädäntöön. Lainsäädännön tavoitteena on ehkäistä verotettavan tulon siirtämistä Suomesta matalamman verotuksen valtioon.
Väliyhteisöksi katsomisen edellytyksenä on mm., että suomalaisella verovelvollisella on määräysvalta ulkomaisessa yhteisössä (esim. yhtiö, rahasto, säätiö) ja verotus on Suomen tasoa selvästi alemmalla tasolla (alle 12 %).
Väliyhteisölainsäädäntö muuttuu vuoden 2019 alusta
Tulolähdejako poistuu 2020
Yhteisöjen verotettava tulos lasketaan jatkossa elinkeinoverolain mukaan. Tavoitteena on yksinkertaistaa verotettavan tulon laskentaa ja keventää yritysten hallinnollista työtä. Nykyisin yrityksen tulo lasketaan elinkeinotoiminnan, muun toiminnan ja maatalouden tuloina, eikä toisen tulolähteen tappiota voi poistaa toisen tulolähteen tuloksesta. Näin ollen kokonaisuudessa tappiollinen yritys on voinut olla veronmaksupositiossa.
Yrityksen verotettavan tulon laskentaa pyritään yksinkertaistamaan tulolähdejaon poistamisella
Kansainväliset riidanratkaisumenetelmät
Vuoden 2019 aikana tulee voimaan myös EU:n riidanratkaisudirektiivin voimaansaattava laki verotuksen kansainvälisistä riidanratkaisumenettelyistä. Uusi laki laajentaa direktiivin mukaisen välimiesmenettelyn koskemaan myös muita kuin siirtohinnoitteluun ja kiinteän toimipaikan tuloon liittyviä tapauksia.
Lain myötä verovelvollisen asemaa parannetaan myös siirtymällä verotuksen huojentamisesta verotuksen muuttamiseen, jolloin verotuksen tappioiden määrää voidaan muuttaa ja veronkorotuksia palauttaa, joka nykyisellään ei ole ollut mahdollista.
Veroriidoissa voi edelleen valita kaksi valituspolkua.
Energiaverotus
Lämmitys- ja työkonepolttoaineiden verotukseen tulee korotuksia. Korotuksista odotetaan lisää verotuottoja 38 miljoonaa euroa vuodelta 2019.
Autoverotus
Autoveron vähäpäästöisiä autoja suosivampi portaittainen kevennys jatkuu. Autoveroa kevennetään vuosina 2016–2019 yhteensä 180 miljoonaa euroa. Ajoneuvoveroa kevennetään päästöperusteisesti 50 miljoonalla eurolla 2020 alkaen.
Ansiotuloverotus
Yksityishenkilöiden verotukseen on tulossa muutoksia. Ansiotulojen verotus kevenee hieman, kun perus-, työtulo- ja eläketulovähennyksiä korotetaan, mutta suuressa osassa kuntia kunnallisveroprosenttia nostetaan. Näin ollen kokonaisuudessaan ansiotuloverotus pysyy likimain ennallaan, pienituloisten verotus kevenee hiukan.
