Vähähiilisyys lisää metallien kysyntää

Uusiutuvan energian ja sähköautojen yleistyminen lisää useiden eri metallien tarvetta. Suomella on hyvät mahdollisuudet päästä mukaan akkujen tuotantoon.

Ilmastonmuutoksen torjunta ja kestävän kehitys edellyttävät uusien, kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoa. Useat näistä teknologioista sisältävät paljon erilaisia metalleja: Tuulimyllyihin ja aurinkovoimaloihin tarvitaan terästä, suprajohtimiin kuparia, polttokennoihin platinaa ja aurinkopaneeleihin hopeaa. Harvinaisia maametalleja käytetään esimerkiksi hiilidioksidin talteenottolaitoksissa, led-valoissa ja turbiineissa.

Sähköisen liikenteen esiinmarssi on käynnissä useissa eri maissa, mikä lisää sekä autoissa että akuissa käytettävien metallien tarvetta. Esimerkiksi vuonna 2017 sähköautojen määrä Pohjoismaissa kasvoi 57 prosenttia. Myyntimäärien odotetaan, osin valtion tukien johdosta, nousevan nopeasti myös lähivuosina.

Suomella on hyvät mahdollisuudet hyötyä sähköautojen ja erityisesti akkujen maailmanlaajuisesta kysynnän kasvusta. Maassamme on jo EU:n merkittävin mineraalien ja metallien valmistuskeskittymä. Lisäksi Suomesta löytyy muun muassa kobolttia ja litiumia sekä muita akkujen tuotannossa tarvittavia metalleja. Näiden hyödyntämiseen tarvittavat teknologiat ja osaaminen meillä jo on, mutta ei vielä akkujen ja akkukomponenttien valmistusta.

Kestävää tuotantoa

Suomalaisen mineraali- ja metallituotannon valtteina pidetään selkeästi muita maita pienempää hiilijalanjälkeä ja vastuullista toimintatapaa. Esimerkiksi maailman koboltin tuotannosta yli puolet tulee tällä hetkellä Kongosta, jonka kaivosteollisuudessa on paljon epäkohtia aina lapsityövoimasta alkaen. 

Suomen kannattaa kehittää arvokkaiden metalliensa jalostusta ja jatkojalostusta vastaamaan kasvavaan ja yhä monipuolisempaan kysyntään. Pelkästään raaka-ainetuottajaksi ei kuitenkaan kannata jäädä. Suomella on vielä mahdollisuus kiriä esimerkiksi Kiinan etumatka teknologioiden kehittäjänä umpeen, jos toimimme nopeasti.

Suomeen olisi houkuteltava merkittäviä kansainvälisiä akkuteollisuuden yrityksiä ja investoijia, jotta saisimme myös akkukomponenttien tuotannon käyntiin. Meidän ei kannata luottaa yksinomaan Euroopan akkuteollisuuden yrityksiin, vaan olla aktiivisesti yhteydessä myös kiinalaisiin valmistajiin.

Mistä osaajat?

Kilpailukykyinen toiminta Suomessa edellyttää kohtuuhintaisen energian ja toimintavarman logistiikan lisäksi korkeatasoisten osaajien saatavuutta. Muunto- ja lisäkoulutukselle on huutava tarve ja oppilaitoksille on luotava taloudelliset kannusteet niihin. Näin voimme varmistaa, että osaajia riittää myös jatkossa vähähiilisessä yhteiskunnassa tarvittavien metallien tuotantoon.

Metallien jalostajat työllistävät Suomessa tällä hetkellä suoraan ja välillisesti 49 600 huippuammattilaista. Työelämä muuttuu kuitenkin parhaillaan voimakkaasti, ja uusia taitoja on opeteltava ja osattava soveltaa yritysten arjessa. Uuden oppimisesta innostuneille avautuu jatkossa paljon työmahdollisuuksia metallien jalostuksessa.

 

Kimmo Järvinen

toimitusjohtaja

Metallinjalostajat ry

etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi

@jarvinen_kimmo

Kirjoitus on mukana Teknologiateollisuuden toukokuun uutiskirjeessä.