Vähemmän siiloja, enemmän yhteistyötä - ministeriöt katsovat kohti tulevaa
Tällä viikolla julkaistiin hallinnonalojen tulevaisuuskatsaukset. Tulevaisuuskatsaukset valmistellaan virkamiestyönä ministeriöiden kansliapäälliköiden johdolla ja niiden on tarkoitus tuottaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja hallitusneuvottelujen pohjaksi tilanne- ja kehitysarvioita yhteiskunnan tilasta ja poliittista päätöksentekoa edellyttävistä kysymyksistä. Kokonaisuudessaan tulevaisuuskatsaukset ovat tervetullut näkymä seuraavan vaalikauden isoista kysymyksistä.
Kannustankin kaikkia yhteiskunnallisia toimijoita vähintään silmäilemään paperit läpi – selvitysten avulla aukeaa virkamieskunnan näkemys siitä, minkälaiselta suuren murroksen keskellä oleva yhteiskunta näyttäytyy tulevaisuudessa.
Ministeriöissä oltiin tehty monin paikoin hyvää työtä. Valtioneuvoston kanslian selonteossa keskitytään kahteen teemaan: pitkän aikavälin yhteiskuntapoliittiseen päätöksentekoon ja yhtenäisen valtioneuvoston rakentamiseen.
Ensimmäisessä tavoitteessa korostetaan pitkän aikavälin päätöksenteon vahvistamista esimerkiksi merkittävien uudistusten valinnalla ja valmistelulla sekä toimintamallin kytkemisellä lähemmin rahoituspäätöksiin. Yhtenäinen valtioneuvosto -ajattelu taas vaatisi resurssien kokoamista hallituksen painopistealueiden toteuttamiseksi sekä ekosysteemiajattelun vahvistamista yhteiskuntasuunnittelun näkökulmana.
Ekosysteemiajattelu ja yhtenäisen valtioneuvoston toiminnan ilmiöpohjaisuus ovatkin hyviä periaatteita hallinnon kehittämisessä. Työ- ja elinkeinoministeriön katsauksessa on mainittu viisi kasvupolitiikan kannalta keskeistä teemaa, joista ensimmäinen kokonaisuus keskittyy alustatalouteen, robotiikkaan ja tekoälyyn. Todennäköisesti näistä kolmesta muutosajurista kaikki ovat sellaisia, että niillä on merkittäviä vaikutuksia jokaisen ministeriön hallinnonalaan ja siten siilomaiset toimintatavat on syytä siirtää sivuun.
Yksi esimerkki ministeriöiden hallinnonalat ylittävästä suuresta mahdollisuudesta liittyy työperäiseen maahanmuuttoon ja erityisesti siihen, miten houkuttelemme merkittävissä määrin lisää huippuosaajia Suomeen. Aihealuetta sivutaan useammassa katsauksessa.
Esimerkiksi TEM:n raportissa mainitaan kilpailu tekoälyn ja alustatalouden osaajista. Sisäministeriön katsauksessa kerrotaan, että työperäisellä maahanmuutolla voidaan osaltaan vastata väestörakenteen aiheuttamiin haasteisiin sekä osaamisvajeisiin. Lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriön katsauksessa korostetaan kansainvälistä vetovoimaa esimerkiksi tieteen uusiutumisella ja huippututkimuksella.
Huippututkimus vetää huippuosaajia puoleensa. Maailman parhaita osaajia houkuttelemalla voidaan vauhdittaa koko yhteiskunnan uudistumisen kannalta tärkeän ja poikkihallinnollista yhteistyötä vaativan tavoitteen, eli TKI-investointien noston toteutumista 4 %:in BKT:sta vuoteen 2030 mennessä.
Seuraavalla vaalikaudella poliittisten päätöksentekijöiden tulisikin tehdä hartiavoimin töitä sen puolesta, että Suomeen saadaan lisää kansainvälistä korkeaa osaamista. Tavoitteen toteutumisessa tarvitaan poliitikkojen ja ministeriöiden lisäksi läheistä yhteistyötä esimerkiksi yritysten, koulutuksen tarjoajien ja suurten kaupunkien välillä. Lupakäytäntöjen sujuvoittamisen lisäksi tulee keskittyä englanninkieliseen palvelutarjontaan, vetovoimatekijöihin sekä perheiden integroimiseen liittyviin asioihin.
Tässä työssä myös Teknologiateollisuus on ilolla mukana.
Tino Aalto
Kirjoittaja on Teknologiateollisuus ry:n elinkeinopolitiikan johtava asiantuntija.
@TinoAalto
