Vaihda työpaikkaa!

Tämä Minna Helteen kolumni julkaistiin Turun Sanomissa 1.2.2019

Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen on uutisten kestohuolenaihe. Tällä viikolla asia on ollut taas esillä, koska valtiovarainministeriö pohtii rajoituksia kovaa vauhtia kasvaviin taloyhtiölainoihin. Mitä velkaantuneempia kotitaloudet ovat, sitä huonommin ne kestävät kriisitilanteita, kuten työttömyyttä tai sairastumista.

Velkaantumista koskevaa uutisointia seuratessani minulle tuli mieleen eräs keskustelu, jonka olin paria viikkoa aiemmin käynyt. Pohdin erään taloustieteilijän kanssa, miksi suomalaiset eivät ole kovin innokkaita vaihtamaan työpaikkaa. Keskustelukumppanini toi esille mielenkiintoisen näkökulman, nimittäin suomalaisten isot asuntolainat.

Suomalaisilla on paitsi paljon asuntolainaa, maksamme myös lainojamme ahkerasti pois toisin kuin naapurimme Ruotsissa. Siellä asuntolainoja ei juuri lyhennetä, mikä antaa kotitalouksille enemmän mahdollisuuksia kuluttaa ja sijoittaa. Tämän esitetään olevan jopa yksi taustasyistä Ruotsin talouskasvulle. Suomalaiset ovat ruotsalaisia laiskempia sijoittajia. Suomalaiset ovat myös muita pohjoismaalaisia enemmän huolissaan taloudestaan.

Ruotsin työmarkkinoita tuntevat kertovat, että Ruotsissa vaihdetaan työpaikkaa hanakammin kuin Suomessa. Vielä kuusikymppisetkin pohtivat naapurimaassa työpaikan vaihtamista, eivät eläkkeelle jäämistä.

Suomalaisten varovaisuudella on omat heijastusvaikutuksensa työmarkkinoille. Se voi näkyä esimerkiksi niin, että halukkuus vaihtaa työpaikkaa vähenee, koska uusi työ näyttäytyy monen silmissä riskinä. Tuntuu turvallisemmalta pitää kiinni nykyisestä, jonka tietää ja tuntee. Tällaisessa ajattelussa saattaa kuitenkin piillä vaara, joka voi realisoitua pidemmällä aikavälillä.

- - -

Työmarkkinat ovat isossa muutoksessa, kun uusi teknologia muuttaa työtä. Keskiössä on uuden oppiminen, sillä osaamistarpeet muuttuvat voimakkaasti. Ihmistyön tarve ei ole vähenemässä, mutta työn sisällöt muuttavat muotoaan. Työntekijöiden näkökulmasta tämä merkitsee sitä, että paras työnantaja onkin sellainen, joka tarjoaa parhaita mahdollisuuksia oppia työssä uutta. Pitäisikin ajatella, että nykyinen työ vain valmistaa seuraavaan. Ja se taas sitä seuraavaan.

Tällainen ajattelu on meillä vielä uutta. Ei ole helppoa lähteä vaikkapa vakituisesta työpaikasta toiseen epävarmempaan. Silti ehkä kannattaisi, mikäli uusi työ tarjoaa parempia mahdollisuuksia oppia uutta. Yrittäjyys kiinnostaa monia, mutta samalla pelätään siihen liittyvää taloudellista epävarmuutta.

Pidemmällä aikavälillä ennakkoluulottomasti uusiin mahdollisuuksiin tarttuva on todennäköisesti paremmassa asemassa työmarkkinoilla. Aina uudet haasteet eivät edes edellytä työpaikan vaihtamista, mahdollisuuksia voi olla myös nykyisen työnantajan leivissä. Nopeiten muuttuvilla toimialoilla työntekijät eivät välttämättä edes halua sitoutua yhteen työpaikkaan, sillä mahdollisuudet kasvattaa omaa osaamista heikkenevät.

- - -

Tulevien eduskuntavaalien jälkeinen hallitus ryhtyy erittäin todennäköisesti sorvaamaan sosiaaliturvan uudistusta. Silläkin on oma vaikutuksensa ihmisten halukkuuteen ottaa henkilökohtaista riskiä työmarkkinoilla. Sosiaaliturvan tulisi osaltaan kannustaa uuteen, joko työntekijänä tai yrittäjänä.

Sotu-uudistusta odotellessa me kaikki voisimme miettiä, tarjoaako työmme meille mahdollisuuden kehittyä ja oppia uutta.