Viedään osaamista, houkutellaan osaajia - vanhenevaan maahan lisää työperäistä maahanmuuttoa
Tilastokeskus julkaisi tänään väestöennusteensa. Luvut ovat marraskuisen harmaat ja karua luettavaa: ennusteen mukaan suomalaisten väkiluku kääntyisi laskuun vuonna 2035. Yksi keskeinen osa väestömäärän kehityksessä on maahanmuutto. Ennusteen mukaan nettomaahanmuutto ylläpitäisi väkiluvun kasvua vuoteen 2035 saakka. Oletuksena on, että nettomaahanmuutto ulkomailta Suomeen olisi 15 000 henkilöä vuosittain.
Aiemmin Tilastokeskus on arvioinut, että työperäisen maahanmuuton tulisi kasvaa 34 000 maahanmuuttajaan vuodessa, jotta työvoima ei lähivuosikymmeninä supistuisi ja työvoiman tarpeeseen voidaan vastata. On selvää, että Suomi tarvitsee nyt aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa, jolla lisätään työperusteista maahanmuuttoa.
Alkuvuodesta hyväksytyssä hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa työperäisen maahanmuuton vahvistamiseksi todetaan, että tarveharkintaisen työntekijän oleskeluluvan turvin maassa työskentelee vuosittain alle 8 000 henkilöä. Nettomaahanmuutto on ollut 2010-luvulla 12 000–18 000 henkeä vuosittain. Heikollakin matikalla selviää, että Suomeen tulee merkittävästi vähemmän uusia työntekijöitä kuin tarvitsisimme.
Pelkästään teknologiateollisuudessa tarve huippuosaajille on valtaisa – arviomme mukaan seuraavan neljän vuoden aikana alalle työllistyy yli 53 000 uutta tekijää. Viimeisen vuoden aikana alan työllistämisjalanjälki on kasvanut lähes 15 000 ollen syyskuussa noin 314 000.
Huippuosaajat vetävät puoleensa myös muita huippuosaajia.
Numeroiden pyörittämisen lisäksi pitää muistaa, että Suomi on vahvasti vientivetoinen talous, jolloin meidän pitää menestyä kansainvälisessä kisassa ja siinä emme onnistu ilman huippuosaajia. Meidän pitää pystyä houkuttelemaan maahamme osaajat, jotka ovat keskeisessä roolissa esimerkiksi uudistumisen ja innovaatioiden näkökulmasta. Huippuosaajat vetävät puoleensa myös muita huippuosaajia.
Miten vauhdittaa työperäistä maahanmuuttoa?
Kunnianhimon tasoa tulee nostaa kautta linjan: työn perässä muuttavat tulee saada vauhdilla Suomeen ja lupaprosesseissa meidän pitää päästä kuukausista viikkoihin ja viikoista päiviin. Kesäkuussa 2018 työntekijöiden oleskeluluvan käsittelyaika oli n. 150 päivää ja hakemusten jonon pää huiteli marraskuun 2017 kohdalla. Erityisasiantuntijoiden tilanne oli parempi: käsittelyaika oli 13 vuorokautta ja hakemusten jonon pää samassa kuussa.
Myös lupaprosessia pitää nopeuttaa ja sujuvoittaa. Tällä hetkellä työntekijän oleskelulupa tulisi hoitua neljässä kuukaudessa ja muissa luvissa 90 päivässä. Tavoitteena tulisi olla, että työntekijäluvat olisi käsitelty neljässä viikossa ja erityisasiantuntijoilla aika nipistettäisiin seitsemään päivään. Lupaprosessissa pitäisi myös hyödyntää digitalisaatiota entistä paremmin – paperin pyörittämisen ajan tulisi olla jo tältäkin osin ohi.
Osaajien houkuttelemiseksi suuri merkitys on paitsi Suomen myös suurimpien kaupunkiemme vetovoimaan panostamisella. Tämä vaatii eri toimijoiden aktiivista yhteistyötä yhteisen hyvän eteen. Helsingin suurin kilpailija ei ole Turku tai Tampere, vaan esimerkiksi Tukholma, Kööpenhamina ja Amsterdam. Työ- ja elinkeinoministeriön Talent Boost -ohjelma on hyvä esimerkki uudenlaisesta poikkihallinnollisesta yhteistyöstä, jolle soisi jatkoa myös tulevaisuudessa. Myös täällä opiskelevat ulkomaalaiset pitäisi pystyä integroimaan osaksi yhteiskuntaa paremmin – tässä on myös elinkeinoelämällä petrattavaa.
Kuten niin monessa muussakin hallinnon siilossa myös työperäisessä maahanmuutossa tulisi nostaa ihminen keskiöön. Mikä vaikuttaa siihen, mihin maahan ihmiset haluavat mennä töihin? Vastaukset ovat usein arkisia. Kiinnostavan työn lisäksi mietityttää muun muassa onko englanninkielisiä päiväkoteja ja koulupaikkoja ja löytääkö korkeasti koulutettu puoliso töitä. Myös taloudellisilla kannustimilla, kuten kilpailukykyisellä verotuksella, on väliä.
Työperäinen maahanmuutto on laaja kokonaisuus, jonka tulisi näkyä myös seuraavassa hallitusohjelmassa. Panostamalla siihen voidaan saavuttaa monenlaisia hyötyjä. Pitää tehdä kaikki mahdollinen, jotta työlle löytyy tekijät.
Säällä emme voi Suomessa kilpailla, mutta meillä on paljon vahvuuksia, esimerkiksi turvallisuus, kielitaitoinen väestö ja luonnon läheisyys suurissakin kaupungeissa. Olisi hienoa, jos seuraavalla hallituskaudella maailman toimivin työlupaprosessi nousisi vahvuuksiemme joukkoon.
Kirjoittaja työskentelee Teknologiateollisuudessa elinkeinopolitiikan johtavana asiantuntijana.
Hänen mielestään Turku ja TPS ovat Suomen parhaita vetovoimatekijöitä.
