Ydinvoima ja uusiutuvat täydentävät toisiaan

|
Martti Kätkä

Ydinvoiman lisärakentaminen ja uusiutuvien energialähteiden edistäminen asetetaan julkisessa keskustelussa usein vastakkain, mutta aivan turhaan. Suomen vientiteollisuuden rungon muodostavat metalli-, metsä- ja kemianteollisuus, jotka kaikki tarvitsevat paljon sähköä tasaisesti ympäri vuoden kilpailukykyiseen hintaan. Tätä ei ole mahdollista tuottaa tuuli- ja aurinkovoimalla niiden tuotantokyvyn suuren vaihtelun vuoksi. Aina ei tuule tai aurinko paista, mutta perusvoiman tarve on jatkuvaa. Perusvoiman tuotannossa ydinvoima on luotettava ratkaisu, joka ei tuota kasvihuonekaasupäästöjä.

Mikäli perusvoiman tarve yritettäisiin kattaa uusiutuvilla energialähteillä, tarvittaisiin massiivisesti lisää säätövoimaa tasaamaan tuotannon vaihteluita. Tämä tarkoittaisi käytännössä uusien fossiilisia polttoaineita käyttävien säätövoimalaitosten rakentamista, koska Suomessa ei ole mahdollista rakentaa suuria määriä lisää vesivoimaa. Kokonaisuus olisi kallis ja johtaisi hiilidioksidipäästöjen lisääntymiseen.

Perusvoiman tarve on jatkuvaa

Suomessa on jo kunnianhimoinen uusiutuvien energialähteiden velvoitepaketti, jonka mukaan tuulivoimaa rakennetaan 6 terawattituntia (TWh) vuoteen 2020 ja 9 TWh vuoteen 2025 mennessä. Tämäkin tuulivoimamäärä vaatii lisää säätövoimaa, johon Kemi- ja Iijoen vesistöjen allasrakentaminen toisi arvokkaan lisäyksen. Myös kotitaloudet ovat kasvavassa määrin ottamassa käyttöön uusiutuvan energian ratkaisuja, kuten lämpöpumppuja ja aurinkoenergiaa.

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitsemme päästötöntä sähköä ja energiatehokkuuden parantamista. Kun sähkö tuotetaan sekä ydinvoimalla että uusiutuvilla, voimme korvata myös polttoaineiden käyttöä sähköllä ja päästöt vähenevät.

Tällä hetkellä teollisuus rakentaa omilla rahoillaan ydinvoimaa ja yhteiskunta tukee uusiutuvan energian käyttöönottoa ja pientuotannon kasvattamista muun muassa investointituilla ja kotitalousvähennyksellä. Vastakkainasettelulle uusiutuvan energian ja ydinvoiman välillä ei ole perusteita. Yhteiskunnan kokonaisetu vaatii molempia.

Martti Kätkä
ryhmäpäällikkö, Teollisuuspolitiikka
Teknologiateollisuus ry