Yleinen linja syntyi, kiky loi nahkansa

helle_minna-7hires.jpg

Yleinen linja syntyi, kiky loi nahkansa

To, 13.02.2020 - 18:45 |
Työmarkkinajohtaja Minna Helle

Tämä liittokierros muistetaan pitkään. Näin voi jo sanoa, vaikka kierros on vasta hädin tuskin puolivälissä. Päällimmäisenä on yksi asia: kiky. Vielä vuodenvaihteessa eräs ihminen kysyi minulta, mikä se kiky oikein on. Nyt tuskin kukaan voi olla tietämättä asiasta.

Teknologiateollisuuden osalta vaiherikas sopimuskierros on lopuillaan. Vaikka omat sopimuksemme ovat jo lähes kasassa, on teollisuuden kannalta todella tärkeää, miten neuvottelukierros jatkuu. Palkkakustannusten nousu muilla aloilla vaikuttaa vientiyritysten kustannuksiin yhtä paljon kuin niiden omat sopimuskorotukset.

Tämän vuoksi on hyvä, että Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton alkuvuodesta sopima korotustaso on vahvistunut niin sanotuksi työmarkkinoiden yleiseksi linjaksi. Tämänmukaisia sopimuksia on solmittu jo kymmeniä niin teollisuudessa kuin muillakin aloilla.

Yleisen linjan jatkuminen kierroksen loppuun saakka on tärkeää koko Suomelle.

Vientiteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti 43 prosenttia suomalaisista. On fiksua pitää kilpailukyvystä huolta, jotta hyvinvointimme rahoituspohja kestää.

Myös kikystä on syntynyt käytäntöä. Kiky-tunnit ovat poistuneet monista sopimuksista, mutta ne ovat muuttaneet muotoaan. Jokainen ala on etsinyt itselleen sopivat kilpailukykyä edistävät mallinsa. Näin on tehty myös Teknologiateollisuudessa. Kiky-tunnit korvautuivat esimerkiksi toimihenkilösopimuksissa työaikajoustoilla ja mahdollisuudella lisätä työaikaa nykyisen säännöllisen työajan päälle. Tunneista maksetaan palkka, mutta ei ylityökorvauksia.

Palkansaajajärjestöt ovat viestinnässään ottaneet ilon irti vihattujen kiky-tuntien poistumisesta. Tämä ei ole ihme, onhan se ollut liittojen keskeisenä tavoitteena. Keskustelussa lapsi on mennyt pesuveden mukana: kilpailukyvyssä on yhä tehtävää ja huonosti käy, jos siitä ei pidetä huolta. Tämä on syytä muistaa ennen kuin kiky-tuntien haudalle sytytetään kynttilöitä.

On myös pakko sanoa: hold your horses. Vielä kesken olevissa neuvotteluissa on syytä katsoa kiky-tunteja alan omista lähtökohdista. Vaikka viha niitä kohtaan olisi kuinka suurta, tuntien säilyminen ennallaan voi olla molempien osapuolien kannalta paras ratkaisu. Tietenkin alasta riippuen voidaan hakea myös erilaisia vaihtoehtoisia malleja. 

Nokittelu kiky-tunneista on vienyt sivuraiteelle. 

Vaikka niin väitetään, kiky-tunnit eivät ole työnantajille ideologiaa vaan keino parantaa Suomen pärjäämistä kansainvälisillä markkinoilla. Julkisella sektorilla on taas omat taloustilanteeseen ja palvelutarpeeseen liittyvät haasteensa. Kaikkien kannalta on ykköskysymys, ettei Suomen kilpailukykyä heikennetä. Siksi nokittelu kiky-tuntien säilymisestä tai poistumisesta on sivuraiteella. Oikeampi kysymys on: paraniko kilpailukyky ja millä keinoilla. Jos ei, on syytä olla huolissaan.

Suomella ei ole nyt eikä jatkossakaan varaa muuhun kuin siihen, että varmistamme yhdessä pärjäämisen maailmanmarkkinoilla. Muuten horjuu työllisyys eivätkä palkatkaan nouse.