Yritysvastuu on suomalaisille yrityksille kansainvälinen kilpailuvaltti

Julkisuudessa on keskusteltu viime päivinä ärhäkästi EU:n yritysvastuudirektiivistä ja siitä, pitäisikö Suomen kannattaa vai vastustaa direktiiviä.

Direktiivi on unionin laajuudessa uutta sääntelyä, jonka tavoitteena on ollut saada EU-alueella toimivat suuret yritykset kantamaan vastuuta ihmisoikeus- ja ympäristörikkomuksista koko arvoketjussaan eli myös asiakkaidensa ja alihankkijoidensa toimissa.

Suomi ei ole alun alkaenkaan ollut direktiivin käsittelyssä ratkaisijan osassa, mutta Suomen kannalla voi olla kauaskantoinen vaikutus suomalaisten yritysten maineeseen ja maamme vetovoimaan investointikohteena. Muun muassa näistä syistä Teknologiateollisuus Suomen merkittävimpänä vientialana kannattaa direktiivin pikaista hyväksymistä.

Käytännössä jo valmiiksi neuvoteltuun ehdotukseen viime hetkellä uineet ryhmäkanne ja todisteiden esittämisvelvollisuus saivat muutamat direktiiviin aiemmin myönteisesti suhtautuneet jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, huolestumaan. Suomessa ne edustaisivat selkeää laajennusta tai muutosta nykyisiin menettelyihin.

Tässä direktiiviesityksessä kokonaisuus on kuitenkin huomattavasti tärkeämpi asia kuin pelkkä ryhmäkanne. Suomen kannoissakin on todettu, että kokonaisuus vastaa keskeisiltä osin Suomen neuvottelutavoitteita. Ehdotus on myös teknologiateollisuuden tarpeiden ja näkemysten mukainen.

Käsityksemme on, että nyt Suomen lainsäädännön kannalta ongelmallisiksi koetut ryhmäkanne ja todisteiden esittämisvelvollisuus ovat hyväksyttävissä osana direktiivin tavoitteiden toteuttamista. Harmonisointi EU-sääntelyn kanssa on kuitenkin meidän omissa käsissämme. Direktiivin vaatimukset voidaan tuoda osaksi kansallista lainsäädäntöä tarkasti rajattuina erillissäädöksinä, joista päätetään Suomessa, ei Brysselissä. Näin on toimittu muissakin vastaavissa tapauksissa, eivätkä muutokset ole heikentäneet kansallisen oikeusjärjestelmän toimivuutta tai sääntelyn sisäistä eheyttä.

Yritysvastuu on merkittävä kilpailuvaltti suomalaisille, kansainvälisesti toimiville vientiyrityksille. Sen vuoksi Teknologiateollisuus ry loi ensimmäisenä vientialana yhdessä omien jäsenyritystensä kanssa vuonna 2021 omalle toimialalleen yritysvastuulinjaukset sekä yritysvastuuoppaan. Näemme yritysvastuun tarpeellisena vastuullisuustoimintana, mutta se on kansainvälisillä markkinoilla myös bisnesmahdollisuus.

Näemme yritysvastuun tarpeellisena vastuullisuustoimintana, mutta se on kansainvälisillä markkinoilla myös bisnesmahdollisuus.

Tavoitteenamme on yritystemme kannattava liiketoiminta ja sitä kautta koko kansantalouden kestävä kasvu ja hyvinvointi. Liiketoiminta ei kuitenkaan nykypäivänä voi olla kannattavaa, jos se laiminlyö luonnon, ympäristön ja ihmisten hyvinvointia. Talouskasvu on pystyttävä toteuttamaan ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestävällä tavalla.

Yritysvastuusta tulee luoda koko EU:n laajuinen sääntelykehikko. Suomalaisille yrityksille olisi haittaa siitä, jos jokainen EU-maa loisi omaa, toisistaan poikkeavaa sääntelyä ja jos yrityksemme joutuisivat toimimaan ja raportoimaan eri tavoin jokaisessa eri maassa. Suomen tavaraviennistä 56 prosenttia suuntautuu EU-alueelle, ja yritysvastuudirektiivi takaisi vientiyrityksillemme EU-alueella selkeän, toteuttamiskelpoisen ja tasa-arvoisen aseman kilpailijoiden kanssa.

Teknologiateollisuudessa yritykset ovat jo valmistautuneet yritysvastuudirektiivin tuloon esimerkiksi toimitusketjujaan tarkastamalla. Lisäksi sääntely tuo selvän kilpailuedun suomalaisten ja Suomessa toimivien yritysten muodostamille arvoketjuille. Meillä on iso huoli siitä, että direktiivin hylkääminen tai lykkääminen EU-kauden lopulla haittaa vientiyrityksiämme lähivuosina. Se loisi epävarmuutta tulevan sääntelyn suunnasta ja sisällöstä. Tämä saattaa vaikuttaa kielteisesti esimerkiksi puhtaan siirtymän investointeihin, eikä se olisi suomalaisen teknologiateollisuuden yritysten edun mukaista.

Tämän vuoksi Teknologiateollisuus on eduskunnalle toimittamassaan lausunnossa toivonut, että Suomi voi tulevassa neuvoston kokouksessa äänestää direktiivin hyväksymisen puolesta.

Lisätiedot:

Johtaja Helena Soimakallio (kestävä kehitys), puh. 040 550 7706, helena.soimakallio@teknologiateollisuus.fi

Lisää aiheesta:

Teknologiateollisuuden vastuullisuuslinjaukset: Vastuullisuus on menestyvän liiketoiminnan perusta

Teknologiateollisuuden lausunto yritysvastuudirektiivistä