Arvoa julkisilla hankinnoilla – palvelus meille kaikille
Ilmoitukset äänioikeudesta ovat jo postilaatikoissa. Puolueesta ja puoluekannasta riippumatta useimmat varmasti kannattavat onnistuneita julkisia ja jopa innovatiivisia hankintoja. Nehän ovat myös palvelus veroja maksaville kuntalaisille, ympäristölle, Suomen taloudelle ja yrityksille.
Mitään ei kuitenkaan saavuteta mahtikäskyllä tai sormia napsauttamalla. Ensin tarvitaan hoksaamisia ja asioiden katsomista ihan uudella tavalla. Esimerkiksi rekrytoinneissa pitää katsoa tarvetta eikä vain korvata edellistä tekijää. Digitalisaatio ja muut teknologiaratkaisut automatisoivat monia raskaita ja rutiininomaisia tehtäviä, jolloin uudet työnkuvat ovat mielekkäämpiä ja motivoivampia. Väestön ikääntyessä käytettävissä oleva työvoima riittää paremmin ja oman työn voi suunnitella paremmin teknologiaa hyödyntämällä.
Suomi on suuri maa ja etäisyydet pitkiä. Jos koko maa halutaan pitää asuttuna, osa palveluista kannattaa viedä kuntalaisten käyttöön etänä. Esimerkkinä vaikkapa harvinaisten kielten opiskelu koulussa, erikoislääkärin vastaanotto terveyskeskuksessa tai ikääntyneiden virikepalvelut kotona tai hoivayksikössä.
Suomi on monelle yritykselle kotimarkkinan lisäksi referenssimarkkina vientiä varten. Kun ratkaisua käytetään täällä, on sitä helpompi myydä maailmalla. Näin saadaan vientituloja, joilla hyvinvointia voidaan rakentaa kestävästi, ilman lainanottoa. Toimiva kotimarkkina vilkastuttaa paikallista elinkeinoelämää ja houkuttelee myös uusia tulokkaita.
Toimiva kotimarkkina vilkastuttaa paikallista elinkeinoelämää ja houkuttelee myös uusia tulokkaita.
Suomi ikääntyy rajusti seuraavina vuosina. Kunnat kantavat tästä suurimman kuorman ennen kuin hyvinvointialueet ottavat roolia itselleen. Senkin jälkeen kaikenikäisten hyvinvoinnin edistäminen säilyy kuntien tehtävänä. Kannattaako siis odottaa, koska mummo pitää siirtää hoitoon vai satsataanko hänen toimintakykynsä säilymiseen? Teknologian avulla kotonaan asuvasta ikääntyneestä saadaan reaaliaikaista tietoa aktiivisuudesta, unesta, vuorokausirytmistä ja toimintakyvystä. Lisäksi turvapuhelin, kutsunappi ja automaattiset hälytykset auttavat tarvittaessa.
Vielä joitakin vuosia sitten ikääntyneiden kotiin hankittiin lääkeannostelijoita, jotta kotihoidon työkuormaa saataisiin siirrettyä aamusta päivälle. Nykyään, ikääntyneiden määrän lisääntyessä, ratkaisu mahdollistaa hoitajan avun niille, jotka sitä todella tarvitsevat. Oleellinen kysymys onkin, mihin ammattilaisen työ kannattaa käyttää ja mitä tehtäviä voi tuottaa muulla tavoin.
Yhtä lailla voidaan kysyä, ostetaanko yksittäinen mittalaite vai mahdollisuus jatkuvaan seurantaan? Silmänpainetta mittava teknologia on kehittynyt kevyeksi ja helppokäyttöiseksi, joten tonometri sopii glaukoomapotilaiden kotikäyttöön, kun silmänpainetta halutaan mitata päivittäin.
Korona on edistänyt digiloikkaa sosiaali- ja terveyssektorilla, jolloin ei tarvitse esimerkiksi miettiä, miten potilaat saadaan tulemaan vastaanotolle. Etäpalvelulla päästää potilaan lähelle, ja tämä on edistänyt esimerkiksi mielenterveyspotilaiden hoitoa. Tässä on mainio mahdollisuus myös kunnille, joilla on etäisyyksien vuoksi vaikeuksia tarjota kuntalaisille omia palveluja.
Teknologiaratkaisujen ja hyvien hankintojen lisäksi tarvitaan johtajuutta, vapaaehtoisia, omaisia, työperäistä maahanmuuttoa, digiosaamista… Mielellään jo nyt, eikä vasta huomenna.
Lisätietoja:
Terveysteknologia ry:n toimitusjohtaja Saara Hassinen, puh. 040 531 1661, saara.hassinen@teknologiateollisuus.fi, twitter: @SaaraHassinen
Lisää aiheesta:
Kolme kärpästä yhdellä iskulla? – Kunta saa aikaan monta hyvää asiaa kerralla tekemällä viisaampia hankintoja
Teknologiateollisuuden linjaus: Kuntavaalit 2021: Hankitaan viisaasti!
