Miksi emme keskustele kaikkein suurimmasta koronapommista: Vientiteollisuuden kriisi on vasta edessä

Jaakko Hirvola

Miksi emme keskustele kaikkein suurimmasta koronapommista: Vientiteollisuuden kriisi on vasta edessä

16.4.2020 klo 11.48 |
Jaakko Hirvola

Keskustelu ja ensitoimet koronaepidemian ympärillä ovat pyörineet pitkälti taudin ja palvelualojen kriisin taltuttamisessa. Molemmat ovat ilman muuta erittäin tärkeitä toimia, jotta elinkelpoiset yritykset eivät kaadu ja jotta ihmiset säilyvät terveinä ja saavat pitää työpaikkansa.

Julkisesta keskustelusta on kuitenkin lähes kokonaan unohtunut jo kesällä uhkaava koronapommi: vientiteollisuuden kriisi.

Meiltä kysytään usein, miksi jankutamme vientiteollisuuden tärkeydestä. Siksi, että vientiteollisuus on Suomen talouden peruskivi, jonka päällä hyvinvointipalvelumme joko seisovat tai horjuvat – peruskiven vakauden tai rapautumisen mukaan.

Nyt peruskiven tilanne on erittäin huolestuttava. Jäsenkyselymme tulokset teknologia-alan yrityksille kertovat, että koronan aiheuttama kriisi on toimialallamme vasta pahenemassa. Lähes 2/3:ssa yrityksiä tilanne näyttää kesän puolivälissä huonolta tai erittäin huonolta. Yrityksissä, joiden tuotteet ja palvelut tuovat puolet koko Suomen viennistä.

Koska tilanne on pahenemassa nopeasti, tarvitsemme ainakin seuraavia toimia:

  • Yritysten investointikyvystä on pidettävä huolta: kehittämisellä ja uuden luomisella on valtavan suuri merkitys mahdollisuuksillemme nousta koronan aiheuttamasta talouskriisistä ja uhkaavasta massatyöttömyydestä.
  • Yritysvetoiseen innovaatiotoimintaan sekä digitalisaation ja kestävän kehityksen edistämiseen tarvitaan avustusmuotoista lisärahoitusta. Myös kasvua ja investointeja tukevien verotoimien etenemistä tulee edistää.
  • Perusterveiden vientiteollisuusyritysten pitämiseksi hengissä tarvitaan vielä tukitoimia: näiden työpaikat on saatava säilymään pahimman yli.
  • Julkisia hankintoja on kiihdytettävä kaikilla toimialoilla, ja niiden on oltava innovatiivisia: elinkaarikustannus on tärkeämpi kriteeri kuin hinta.
  • Teollisuuden avaintyövoiman kansainvälinen liikkuvuus on mahdollistettava pikimmiten ja vientiteollisuuden toimialojen työvoiman saatavuus turvattava, jotta yritykset pystyvät jatkamaan toimintaansa.
  • Kansainvälisten alihankintaketjujen on päästävä kulkemaan myös kriisiaikoina ja on tuettava yritysten kykyä solmia uudessa tilanteessa tarvittavia kumppanuuksia.
  • Testaaminen on aloitettava mahdollisimman laajasti, jotta terveet ja taudille immuunit suomalaiset voivat palata töihin.
  • Teknologiayritykset voivat auttaa lyhyen tähtäimen viruksen torjuntatoimissa, esimerkkeinä terveysteknologian tuotteet ja ratkaisut, suojavälinevalmistus sekä tietotekniset ratkaisut, kuten eurooppalaiseen yksityisyydensuojaan sopivat sovellukset, joilla kontaktit voidaan kartoittaa tai immuniteetti osoittaa.

Hallitus on tarttunut ripeästi kriisinhoidon ensivaiheen toimiin, ja siitä kiitos.

Talousennusteet ovat nyt heikentyneet nopeasti. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennustaa maailmantalouteen pahinta taantumaa sitten 1930-luvun. Etla ennakoi Suomen talouden supistuvan tänä vuonna jopa noin 10 prosenttia. Myös Suomen Pankki ennakoi Suomen talouden ajatuvan taantumaan tänä vuonna.

Tänään julkaistu valtiovarainministeriön ennuste jatkoi samalla linjalla. Heikoimman skenaarion mukaan Suomen talous sukeltaa tänä vuonna peräti 12 prosenttia. Heikot näkymät puolustavat hallituksen nopeita ja merkittäviä toimia. Epävarmuuden ollessa nyt hyvin suurta, on suurta viisautta suhtautua vakavasti myös kaikkein huonoimman skenaarion toteutumiseen.

Hallitus on jo toteuttanut työmarkkinajärjestöjen esittämiä toimia, joilla alennetaan työllistämisen kustannuksia, joustavoitetaan työlainsäädäntöä ja parannetaan työttömiksi tai lomautetuiksi joutuneiden palkansaajien sosiaaliturvaa. Työlainsäädännön ja työttömyysturvan osalta edellä mainitut muutokset toteutuvat vain kolmen kuukauden määräajaksi.

Koska vientiteollisuuden koronapommi on vasta edessä, on aivan ehdotonta, että kaikkien toimien voimassaoloa jatketaan vuoden loppuun saakka, kuten työnantajien ja palkansaajien työmarkkinakeskusjärjestöt yhteistyössä ovat ehdottaneet. On myös elinehto, että työttömyysturvan rahoitus voidaan turvata lomautusten lisääntyessä. 

Jaamme hallituksen näkemyksen siitä, että taloutta elvyttävät toimet ja julkisen talouden kestävyyttä vahvistavat toimenpiteet tulee suunnitella ja valita niin, että ne tukevat myös hiilineutraaliustavoitetta, irtautumista fossiilisista polttoaineista ja siirtymää hiilivapaaseen kiertotalouteen. Panostaminen kestävään arvonluontiin takaa Suomen pitkäaikaisen edun luomalla työpaikkoja ja vähentämällä riskejä.

Ei päästetä vientiä pysähtymään. Tarvitsemme hyvinvoivan Suomen myös jatkossa.

Lisätiedot:

Toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, puh: 0400 633 751, jaakko.hirvola@teknologiateollisuus.fi, twitter: @JaakkoHirvola

Lisää aiheeesta:

Blogi: Teollisuuden iskukyky on ratkaisevaa Suomen toipumiselle koronakriisistä

 

Kirjoitus on mukana Teknologiateollisuuden huhtikuun uutiskirjeessä.