Tekoja Suomelle: Innovaatioista kasvua ja hyvinvointia

Viimeisen vuosikymmenen Suomen talous on ollut uppeluksissa, mutta vihdoin nenämme alkaa nousta pinnan yläpuolelle. Parin vuoden positiivisesta talouskehityksestä huolimatta on katsottava pidemmälle tulevaisuuteen. Suomi on jäänyt jälkeen investoinneissa ja uuden luomisessa – teollinen kapasiteettimme on laskenut ja uusien liiketoimintojen osuus suomalaisten yritysten liikevaihdosta on selvästi pienempi kuin EU-maissa keskimäärin.

Yritysten on huonoinakin aikoina jaksettava uskoa omaan tekemiseen, kehitettävä liiketoimintaa ja uudistuttava rohkeasti. Myös poliitikoilta vaaditaan kykyä nähdä vaalikausien yli ja tehdä päätöksiä, joiden vaikutukset kantavat kauas. Tätä pitkäjänteisyyttä tarvitsemme nyt. Valtiovarainministeriön mukaan Suomen talouden suhdannenousu jatkuu vielä tämän vuoden, minkä jälkeen talouskasvu hidastuu.

Taloustieteen professori Matti Pohjola on tutkinut Suomen kasvun lähteitä. Hänen mukaansa ylivoimaisesti suurin osa kasvusta syntyy uusista ideoista ja henkisen pääoman lisäyksestä. Vuoden 2008 jälkeen kokonaistuottavuus heikkeni lähes vuosikymmenen, mikä pysäytti talouskasvun. Näin ei ole käynyt koskaan ennen rauhan oloissa, eikä vastaavaa romahdusta ole koettu verrokkimaissamme. Suomalaisten tulevan hyvinvoinnin turvaamiseksi on kokonaistuottavuus käännettävä kasvuun investoimalla uusien ideoiden lähteisiin: huippuosaamiseen, tutkimukseen ja kehittämiseen.

Julkiset TKI-investoinnit lisäävät yritysten omaa panostusta ja yhteistyötä

Julkisen rahoituksen osuus yritysten t&k-investoinneista on tällä vuosikymmenellä Suomessa romahtanut: olemme nyt OECD-maiden hännänhuippu. Julkiset yrityksille suunnatut TKI-investoinnit kannustavat yrityksiä kasvattamaan myös omia tutkimusinvestointejaan. Julkisella rahoituksella voidaan myös vauhdittaa kaikenkokoisten yritysten sekä tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyötä. Isommalla joukolla saadaan monenlaisia, toistensa ideoita rikastavia osaajia yhteen. Leveämmillä harteilla voidaan hakea ratkaisuja suuriin haasteisiin ja viedä ratkaisut maailmalle. 

Teknologiateollisuuden yritykset vastaavat tällä hetkellä noin 70 prosentista elinkeinoelämän ja 45 prosentista koko Suomen tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Teknologiateollisuus on monien teollisuusalojen ja julkisten hankintojen kautta myös julkisen sektorin innovaattorikumppani.

Tutkimukseen ja kehitykseen panostaminen on investointi Suomen hyvään tulevaisuuteen, ei pelkkä budjetin kuluerä.

Keksinnöistä tulee innovaatioita vasta kun ne menestyvät markkinoilla. Onnistumiseen tarvitaan tutkimusta, osaamista, hyvä kumppaniverkosto, rohkeutta kokeilla ja tietysti rahaa. Globaali kilpailu on kovaa ja teknologia kehittyy huikeaa vauhtia - osaajia ja menestyviä yrityksiä löytyy kaikkialta maailmasta. Maailman mittakaavassa Suomen suurimmatkin innovaatiokeskittymät ovat pieniä. Siksi suomalaistenkin pitää toimia globaaleissa verkostoissa.

Suomesta vetovoimaisin innovaatioympäristö

Syrjäinen Suomi voi menestyä vain osaamisella, siksi satsaukset innovaatioihin ja yritysten liiketoiminnan uudistumiseen ovat välttämättömiä. Uudistumisella tavoitellaan entistäkin parempia tuotteita ja palveluita, jotka myyvät maailmalla, auttavat meitä arjessa sekä tietenkin tuovat suomalaisille hyvinvointia ja mielenkiintoista työtä.

Pääministeri Sipilän johtama Tutkimus- ja innovaationeuvosto on asettanut Suomelle kunnianhimoisen tavoitteen: luoda Suomesta vetovoimaisin ja osaavin kokeilu- ja innovaatioympäristö vuoteen 2030 mennessä. Sen seurauksena TKI-investointien tason tulisi nousta vähintään neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Vain siten saamme Suomen kestävälle kasvu-uralle.

Tavoitteen saavuttaminen vaatii mittavia panostuksia niin julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta. Tarvitsemme kokonaisvaltaisen kasvun agendan, jossa innovaatiot ja osaaminen ovat keskiössä. On tärkeää, että seuraava hallitus sitoutuu tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen nostamiseen. Se on kannattava investointi Suomen hyvään tulevaisuuteen, ei pelkkä budjetin kuluerä.

Tutustu innovaatiopolitiikan hallitusohjelmatavoitteisiimme tarkemmin. 

Matti Mannonen, @mannonen_matti 

Kirjoittaja on Teknologiateollisuuden elinkeinopolitiikan johtaja.