Tutkimus
Tiedote

Tuore selvitys: Investointien vauhdittaminen vaatisi Suomessa yritysten, tutkimuksen ja julkisen sektorin tuloksellisempaa yhteistyötä

7.6.2022 klo 10.00
Yritysten, tutkimuksen ja julkisen sektorin ekosysteemit ja laaja-alainen yhteistyö innovaatiotoiminnassa ovat ainoa tapa viedä läpi suuria, systeemisiin haasteisiin liittyviä muutoksia. VTT ja Gaia Consulting selvittivät kansainvälisen vertailun avulla käytäntöjä, joilla ekosysteemit vauhdittavat kestävää kasvua ja uudistumista. Selvityksen mukaan Suomessa tarvitaan sekä nykyistä parempi kokonaiskuva kasvua vauhdittavista instrumenteista että toimijoiden tiivistä yhteispeliä painopistevalintojen tekemiseksi ja rahoituksen vaikuttavuuden varmistamiseksi.

Vientiteollisuuden rahoittama selvitys julkaistaan 7.6.2022. Selvityksessä vertailtiin Itävallan, Hollannin, Ruotsin ja Tanskan malleja ja käytäntöjä, jotka voisivat edistää pitkäjänteistä innovaatiopolitiikkaa myös Suomessa.

”Suomen innovaatiosysteemissä on kaksi keskeistä heikkoa kohtaa. Ensinnäkin valtion rahoitusta tarvitaan vivuttamaan yritysten TKI-investointeja. Vipuvoimaa tarvitaan yritysten TKI-investointien vauhdittamiseksi. Kansallinen tavoite 4 prosentin investoinneista bruttokansantuotteeseen nähden ei siis täyty. Toiseksi kaupallistamisen putki ei toimi: tutkimusta tehdään, mutta innovaatioista ei päästä liiketoimintaan”, sanoo selvityshanketta johtanut Solveig Roschier Gaia Consultingilta.

Selvityksessä ei tunnistettu yhtä ylivertaista kumppanuusmallia ekosysteemeille, mutta löydettiin toimia ja käytänteitä, jotka vievät Suomea oikeaan suuntaan.

Uudistustarpeita neljällä osa-alueella

Ekosysteemeitä tukeville toimille on tarvetta erityisesti rahoitukseen, yhteiseen visioon, yhteistyön koordinointiin sekä vaikuttavuuteen liittyen.

  • Rahoituksen tulee olla pitkäjänteistä ja kohdentua innovaation kehityskaaren eri vaiheisiin. Siirtymän yhdestä rahoitusinstrumentista toiseen pitää olla sujuvampi, jotta kokonaisuus olisi yhtenäinen.
  • Tarvitaan yhteinen visio, jossa huomioidaan tasapainoisesti teollisuuden tarpeet, riittävän kunnianhimoinen tutkimuksellinen agenda ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Lisäksi on ratkaistava, miten visioon päästään ja kuinka sitä muutetaan, jos toimintaympäristö muuttuu.
  • Yhteistyötä on koordinoitava omin voimin tai ulkopuolisen koordinaattorin avulla. Mitä suurempi tai monimutkaisempi ekosysteemi tai klusteri on kyseessä, sitä tarpeellisempi koordinaattori on.
  • Ekosysteemistä syntyvän arvon on oltava laaja-alaista ja moninaista. Yliopistojen, tutkimuslaitosten, yritysten ja yhteiskunnan saamat hyödyt on tehtävä näkyviksi ja tieto niistä on tuotava tiiviimmin tukemaan ekosysteemien johtamista ja rahoitusta.

”Ekosysteemit, joissa erilaiset osapuolet toimivat koordinoidusti tiiviissä, kaikkia kumppaneita hyödyntävässä yhteistyössä, synnyttävät tehokkaasti uudistumista vauhdittavia innovaatioita. Ne ovat kestävän kasvun ja jatkuvan kehittymisen moottori ja keskeisiä Suomen kilpailukyvyn varmistamiseksi jatkossa. Kansallinen tavoite TKI-rahoituksen nostamiseksi 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta tulee saavuttaa pikaisesti. Ekosysteemit luovat toimivan alustan rahoituksen tehokkaaseen hyödyntämiseen”, korostaa Sampo Ahonen Helmet Capitalista.

Rahoitusinstrumenttien yhteispeli saatava toimimaan

Suomen innovaatiojärjestelmässä on paljon julkisia rahoitusinstrumentteja, jotka tukevat innovaatioiden kehittämistä ja uudistumista. Tällaisia ovat esimerkiksi Business Finlandin Veturi-instrumentti ja Suomen Akatemian Lippulaiva-instrumentti. Kokonaiskuva on tällä hetkellä hajanainen ja eri rahoitusinstrumenttien hyödyntäminen vaatii laajaa perehtymistä instrumenttien reunaehtoihin ja rajoituksiin.  

Ekosysteemien rahoituksen hyödyntämistä tulee sujuvoittaa ja ymmärrystä eri instrumenteista tulee lisätä.

”Myös yksityisen rahoituksen mahdollisuudet tulee hyödyntää nykyistä laajemmin erityisesti kaupallistamisen rahoittamisessa. Sen sijaan, että uudistamme rakenteita ja luomme uusia instrumentteja, pitää tarkastella kokonaisuutta ja saada yhteispeli eri instrumenttien ja osapuolten välillä toimimaan”, kiteyttää tutkimuspäällikkö Katri Valkokari VTT:ltä.

Teknologiateollisuus ry:n mukaan Suomessa toimivilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet kasvattaa liiketoimintaansa ja globaalia kädenjälkeään toteuttaen teollisuuden digivihreää siirtymää.

”Tämä edellyttää kansainvälistä verkottumista. Suomalaisen innovaatiojärjestelmän tulisi linkittyä vahvemmin eurooppalaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa”, sanoo EU-teollisuuspolitiikasta ja innovaatioista vastaava päällikkö Mervi Karikorpi Teknologiateollisuudesta.

”Toimiva yhteistyö syntyy yhteisen arvolupauksen ympärille.  Suuret haasteet ja kansainvälisesti kilpailukykyiset ratkaisut edellyttävät laaja-alaista yhteistyötä, korkeatasoista osaamista ja verkostojen hyvää johtamista”, Teknologiateollisuuden innovaatiopolitiikan päällikkö Heikki Kuutti Uusitalo sanoo.

Selvitysraportti
 

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Katri Valkokari, , VTT, katri.valkokari@vtt.fi, puh. 040 847 9352

Johtava asiantuntija Solveig Roschier, Gaia Consulting, solveig.roschier@gaia.fi, puh. 040 514 7875

Partner Sampo Ahonen, Helmet Capital, sampo.ahonen@helmetcapital.fi, puh. 040 520 1090

Päällikkö Mervi Karikorpi, Teknologiateollisuus, mervi.karikorpi@teknologiateollisuus.fi, puh. 040 741 9801

Päällikkö Heikki Kuutti Uusitalo, Teknologiateollisuus, heikki.kuutti.uusitalo@teknologiateollisuus.fi, puh. 050 302 8246

Lisää aiheesta:

Tiedote: Teknologiateollisuuden 57 jäsenyritystä sitoutuu TKI-lisäyksiin hallituksen päätösten mukaisesti

TietoEVRY, Nokia ja Wärtsilä lisäävät TKI-menojaan yli 350 miljoonalla Business Finlandin hankkeessa – TietoEVRYn digipanostuksilla kasvua teknologiavientiin

Miljardien eurojen vientihanke poiki Nokialle Business Finlandin avustuksen – Lupaa tuoda Suomeen investointeja ja uutta työtä

Ilmastoystävällisempää kaivostoimintaa verkostojen yhteistyöllä – Sandvik aikoo säilyttää paikkansa edelläkävijänä