Tietoa, politiikkaa – tietopolitiikkaa?
Suomessa on hyvät edellytykset nousta tekoälyn hyödyntämisessä maailman kärkeen, jos ymmärrämme tarttua tilaisuuteen, bloggaa digijuristimme Jussi Mäkinen.
Tieto, data, digitalisaatio, tekoäly – termejä, jotka vilisevät kaikkien aikaa seuraavien tahojen lausumissa. Näillä termeillä halutaan kuvata jo itse asiassa jo useita kymmeniä vuosia kestänyttä kehitystä, jossa yritysten ja julkisen sektorin toimintaa ohjataan enemmän tiedon kuin näppituntuman avulla. Internet ja pilvipalvelut ovat moninkertaistaneet mahdollisuudet tiedon keräämiselle ja hyödyntämiselle. Tiedosta on tullut ilmiö, joka koskee meitä kaikkia ja joka on taloudellisesti merkittävä. Siksi on luontevaa, että tietoa ryhdytään hahmottamaan kokonaisvaltaisesti alueena, jossa tehdään poliittisia valintoja.
Valtiovarainministeriö lähetti tänään lausunnoille eduskunnalle annettavan selonteon tietopolitiikasta. Selonteolla pyritään hahmottamaan sitä, minkälaisia poliittisia tavoitteita tietopolitiikalla tavoitellaan sekä keinoja, joilla Suomi saadaan hyötymään digitaalisesta murroksesta, jonka vauhti kiihtyy.
Kuluttajadatan jätit (GAFA) ovat avittaneet USA:n datatalouden kärkipaikalle, joskin seurauksin, että data ja osaaminen ovat keskittyneet harvojen yritysten käsiin ja ero yritysten välillä on kasvanut. Euroopassa kehitys on ollut hitaampaa, ehkä osin siksi, että yksityisyydensuojan traditio on täällä hyvin vahva ja sähköisen sisämarkkinan kehitys on kompastellut pahasti. Euroopan komission käynnistämän tekoälyn korkean tason ryhmän toimeksiannossa on korostettu eettisen ja kestävän tekoälyn eurooppalaista tietä.
Tietotalous ja tekoäly ovat ilmiöitä, joista Suomi hyötyy.
Selonteon lähtökohta on selvä: tietotalous ja tekoäly ovat ilmiöitä, joista Suomi hyötyy. Selonteossa hahmotellaan toimenpiteet sille, miten eettisesti kestävällä pohjalla oleva tekoäly otetaan Suomen menestystekijäksi.
Teknologiateollisuuden viesti selonteon ja komission ohjelmien valmistelussa on ollut kirkas: tekoälyn hyödyntämisessä pitää lähteä nopeasti liikkeelle; yritysten, tutkimuksen ja julkisen sektorin tulee tehdä tiivistä yhteistyötä; eettisesti kestävä tapa tekoälyn hyödyntämisessä varmistetaan kehittämällä osaamista ja luomalla rakenteet toimivalle dialogille tekoälyn kehittäjien, hyödyntäjien ja tutkimuksen välille.
Suomessa yritysten ja julkisen sektorin välinen yhteistyö on käynnistynyt vauhdikkaasti: osana TEM:n Tekoälyaika-ohjelmaa Teknologiateollisuus on käynnistänyt Tekoälykiihdyttämön, jossa yritykset jakavat kokemuksiaan ja saavat vauhtia tekoälyhankkeilleen. Yhdistettynä valtion kasvaviin TKI-panostuksiin ja sallivaan tai jopa digitalisaatiota kiihdyttävään sääntelyyn meillä on hyvät mahdollisuudet ottaa nopeasti tekoälyratkaisuja käyttöön.
Oma vastuuministeri veisi tietopolitiikkaa ja digitalisaatiota tehokkaasti eteenpäin.
Datan hyödyntäminen ja tekoälyn käyttö murtaa rajoja toimialojen väliltä. Tämän kehityksen tulee näkyä myös valtionhallinnossa: ei ole erillistä julkisen hallinnon ja yksityisen sektorin digitalisaatiota. Samat ratkaisut toimivat kaikkialla. Sen vuoksi tärkeimpien digitalisaatio- ja tekoälyhankkeiden johtaminen tulee koota seuraavassa hallituksessa yhden ministerin vastuulle.
Esimerkit muualta Euroopasta osoittavat, että selvät toimivaltuudet, vahva johtajuus ja määrätietoinen toimeenpano vievät hallinnonalat leikkaavaa digitalisaatiota tuloksekkaasti eteenpäin. Suomessa on hyvät edellytykset nousta tekoälyn hyödyntämisessä maailman kärkeen, jos ymmärrämme tarttua tilaisuuteen.
Jussi Mäkinen, @Jussi_M
Kirjoittaja on hyvästä elämästä ja digitaalisuudesta kiinnostunut juristi.
