Vihreä siirtymä, Kiina-riippuvuus ja osaajapula puhuttivat kansanedustajia Teknologiateollisuuden vaalipaneelissa
Digivihreä siirtymä on suuri mahdollisuus Suomelle ja suomalaisille teknologiayrityksille. Menestyvät yritykset tarjoavat kestäviä ratkaisuja ihmisten, ympäristön ja yhteiskunnan ongelmiin sekä luovat monipuolisesti taloudellista ja yhteiskunnallista arvoa. Näin siis, jos teemme fiksuja päätöksiä.
Vihreän siirtymän edistämisessä tarvitaan kriittisiä materiaaleja, joista monen kohdalla Suomi ja Eurooppa ovat huolestuttavan riippuvaisia Kiinasta. Tarvitsemme myös osaamista, osaajia, investointeja ja panostuksia TKI:hin. Miten tulevaisuuden osaajatarpeet katetaan ja Suomeen houkutellaan sekä osaamista että investointeja?
Näistä teemoista Teknologiateollisuuden vaalipaneelissa keskustelivat 16. marraskuuta kansanedustajat Atte Harjanne (vihr), Katri Kulmuni (kesk), Sirpa Paatero (sd), Sakari Puisto (ps) ja Elina Valtonen (kok).
Atte Harjanne on koulutukseltaan diplomi-insinööri. ”LUMA-aineet ovat sytyttäneet aina. Mietin kuitenkin pitkään, valitsenko tekniikan vai poliittisen historian. Nyt teen poliittista historiaa diplomi-insinöörinä.”
Atte Harjanne, Suomi ja koko muu Eurooppa ovat pitkälti riippuvaisia Kiinasta useimpien kriittisten raaka-aineiden saatavuudessa. Mitä Kiina-riippuvuuden vähentämiseksi pitää vihreiden mielestä tehdä?
”Kytköksemme Kiinaan ovat syviä ja laajoja, eikä niitä voida kokonaan purkaa. Mutta symmetrisempään tilanteeseen täytyisi pyrkiä, jotta konfliktin kärjistyessä olisimme varautuneet. Suomi on aika pieni tekijä, ja kytköksien purku olisi hyvä tehdä transatlanttisena harjoituksena.”
”Puolueeni ei vastusta kaikkia kaivoksia, mutta niiden toiminnan täytyy olla ekologisesti kestävää ja sosiaalisesti hyväksyttävää. On selvää, että jos raaka-aineriippuvuutta Kiinasta vähennetään, täytyy raaka-aineita saada jostain muualta – ja meillä Suomessa on tiettyjä luonnonvaroja.”
Suomen houkuttelevuus investointien kohteena on kaukana jäljessä kilpailijamaista. Millä tavalla Suomen houkuttelevuutta TKI-investointien kohteena voidaan parantaa politiikan keinoin?
”Kyllä ihmiset ja korkeakoulukentän vahvistaminen sekä priorisointi ovat tähän ratkaisu. Luodaan vetovoimaisia paikkoja, joihin jengi haluaa tulla tekemään tutkimusta ja perustaa yrityksiä. Itselläni on tutkijatausta, ja kun katsotaan, mitä on tarjolla skarpille tutkijalle, niin kyllä rahoitusnäkymät ja niiden varmuus ovat täällä meillä aika ohkaiset verrattuna moneen muuhun maahan.”
Miten pystymme vastaamaan osaajapulaan?
”Tähän on kaksi keinoa: koulutus ja maahanmuutto. Tarvitsemme lisää aloituspaikkoja korkeakoulutukseen, mutta myös ammatillisen oppimisen vahvistamista. Maahanmuutossa mentaliteettia pitäisi muuttaa työhön johtavaan maahanmuuttoon niin, että riippumatta siitä, miten tänne on tultu, kaikki integroituisivat töiden tai opiskelun kautta. Hyvä uutinen on se, että näitä asioita ei tehdä vielä kovin hyvin, eli tekemistä on. Huonoa taas on se, että nämä eivät ole helppoja asioita.”
Venäjän kielen opinnot auttoivat Katri Kulmunia opiskeluaikoina työllistymään. ”Rovaniemellä oli silloin paljon venäjänkielisiä turisteja ja pääsin joulupukin pajaan postitontuksi.”
Katri Kulmuni, mitä keinoja keskusta esittää digivihreän siirtymän vauhdittamiseksi ensi vaalikaudella?
”Konkreettisista keinoista nostaisin T&K-verovähennyksen. Valitettavasti juuri tuli tieto, että T&K-verovähennys ei etene tällä hallituskaudella, ja jonkin toisen koalition pitäisi sitä ensi kaudella edistää. Itse tulen raskaan teollisuuden alueelta, ja esimerkiksi sähköistämisen tuen tasoa pitäisi nostaa EU:n ja kansainvälisten sopimusten sallimissa rajoissa. Vihreä digisiirtymä tapahtuu kuitenkin pitkälti jo olemassa olevassa teollisuudessa. Kolmantena keinona korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen on sellainen, joka palvelee tulevaisuuden työtä.”
Mitä Kiina-riippuvuuden vähentämiseksi ja kriittisten materiaalien turvaamiseksi pitää tehdä?
”Jos haluamme vähentää riippuvuutta Kiinasta, meillä pitää olla kotimaisia ja eurooppalaisia raaka-aineita ja luonnonvaroja, joita käytetään kestävästi. Meidän pitää myös pystyä kierrättämään maametalleja ja mineraaleja paljon tehokkaammin. Siihen toivoisin eurooppalaista lainsäädäntöä.”
Miten lisäisimme Suomen houkuttelevuutta ulkomaisten osaajien silmissä?
”Osaajien maahantulon helpottamisessa ja nopeuttamisessa on tehty hyvää työtä. Tutkijoiden houkuttelussa emme kyllä pärjää, sillä esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa on panostettu tähän, puhumattakaan englanninkielisistä maista. Jos en ihan väärin muista, niin Hollannissa on kehitetty mielenkiintoisia verokannusteita tutkijoille. Jotain tällaista voitaisiin Suomessakin kokeilla.”
Digiasioista kuntaministerinä vastaavan Sirpa Paateron oma suhde digitalisaatioon on käytännönläheinen. ”Tämä ohjaa myös linjauksia siinä mielessä, että digitalisaation pitäisi aina parantaa ihmisten hyvinvointia ja kaikkien pitäisi pystyä sitä käyttämään."
Sirpa Paatero, mitä keinoja Sdp esittää digivihreän siirtymän vauhdittamiseksi?
”Omalta tontilltani kuntaministerinä nostan sen, että kaikki julkisen hallinnon palvelut pitää saada digitaalisiksi. Tämä on iso muutos. Pitää helpottaa sitä, että niin valtionhallinnossa kuin muuallakin voidaan olla monipaikkaisesti töissä: kun ollaan etätöissä, ei tarvitse ajella autolla tai lentää niin paljon. Jotta tämä toimisi, infran pitää olla kunnossa, oli se sitten 5G:tä, 6G:tä tai valokuituja. Toimivaa infraa tarvitaan myös esimerkiksi reaaliaikatalouden ja datatalouden hyödyntämiseen.”
Mitä keinoja esittäisit ratkaisuksi osaajapulaan?
”Pitää muistaa, että osaamista on monilla tasoilla ja näitä kaikkia tarvitaan ja pitää arvostaa. Me tarvitsemme ulkomailta työvoimaa ja lisää opiskelijoita, jotka jäävät tänne töihin. Kyseessä on globaali kilpailu, sillä koko vanheneva maanosa Eurooppa tarvitsee osaajia. Tarvitsemme koulutuspaikkoja niin suomalaisille kuin ulkomailta tänne tuleville. Korkeakoulutettujen määrä Suomessa laskee, mikä on ihan käsittämätöntä.”
”Meillä on nyt täällä Suomessa iso joukko ukrainalaisia ja takuulla paljon osaamista, jota meidän pitäisi pystyä esimerkiksi muuntokoulutuksen avulla hyödyntämään. Kun puhutaan, että tarvitaan maahanmuuttoa ja osaajia, niin tämä olisi nyt hyvä testi.”
Miten näet, että voimme vähentää Kiina-riippuvuuttamme kriittisissä materiaaleissa niin Suomessa kuin Euroopassa?
”On olennaista, että teemme koko ketjua kaivoksista lopputuotteisiin. Meillä on Suomessa esimerkiksi akkukeskittymiä parillakin alueella. Tässä on kuitenkin edelleen Kiina-kytkös, koska osaamista on ennen kaikkea Kiinassa. Mitä enemmän osaamista saataisiin meille, sen parempi. Eurooppa-tasolla on puhuttu paljon myös siruista ja puolijohteista ja siitä, että niiden valmistusta pitäisi saada Eurooppaan.”
Sakari Puistolla on kansainvälinen opiskelutausta: hän on väitellyt Britanniassa ja opiskellut myös Kiinassa. ”Tästä on ollut todella paljon hyötyä politiikassa. Esimerkiksi talousvaliokunnassa voin hyödyntää tulokulmia, joita ei välttämättä olisi syntynyt ilman tätä kokemusta.”
Miten perussuomalaiset vauhdittaisivat digivihreää siirtymää, Sakari Puisto?
”Meidän pitäisi luoda teknologian kehittämisestä selkeämpi kokonaiskuva. Nyt on ollut TKI:n parlamentaarinen ryhmä, neljän prosentin TKI-tavoite ja valtioneuvoston Tutkimus- ja innovaationeuvosto. Tämä ei vielä riitä, koska meillä on aika iso aukko siinä, miten koordinoimme tiedettä ja teknologian kehitystä. Tarvitsisimme järjestelmän, jossa näitä asioita käytäisiin läpi perusteelllisemmin ja jossa olisi myös tieteellinen neuvonantaja poliitikoille, kuten Briteissä on chief scientific advisor. Teknologiakehitystä tehdään nyt liian monella tasolla ja monesta ministeriöstä, ja lainsäädäntö on pirstaloitunut.”
Mitä Suomen ja Euroopan Kiina-riippuvuuden vähentämiseksi pitää tehdä?
”2000-luvulla tehtiin virhe ja kroonisesti aliarvioitiin Kiinan kykyä tehdä korkeampaa tuotekehitystä ja tiedettä. Näkisin, että on materiaalinen puoli, jossa voidaan tehdä monia asioista ja sitten osaamispuoli, jossa kytkös Aasian ja lännen välillä on vahva. En haluaisi nähdä irtikytkentää ja toivoisin, että Kiina jotenkin pysyisi maailmankaupassa mukana. Meidän pitää kuitenkin hankkia omavaraisuutta materiaalipuolella ja katsoa myös osaamista. Sirusäädös on yksi esimerkki tästä, ja suomalaisilla olisi tietyillä sektorilla tässä paljon annettavaa.”
Miten osaamistarpeisiin pitäisi vastata?
”Meille tapahtuu nyt LUMA-aineissa sama kuin Briteissä tapahtui 20 vuotta sitten, eli luonnontieteelliselle alalle ei löydy tarpeeksi kiinnostuneita. Suomessa nämä alat ovat olleet aiemmin suosiossa. Tämän täytyy olla jotenkin syvempi yhteiskunnallinen asia, joka liittyy arvostukseen, sillä meillä on edelleen paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkomisessa tarvitaan LUMA-osamista. Ihmettelen edelleen, miksei Suomi ole paremmin pystynyt hyödyntämään brändiään osaamisen houkutteluun.”
Elina Valtonen on aiemmalla urallaan ollut ohjelmoija.”Systeemiajattelusta on hyötyä myös politiikassa. Näinä maailman aikoina olen myös muistellut, kuinka vedin TKK:lla jatko-opiskelijana koodausporukkaa, joka teki panssareiden välisen taistelun simulointisoftaa.”
Elina Valtonen, mitä Suomessa ja EU-tasolla pitää tehdä Kiina-riippuvuuden vähentämiseksi?
”Kiinasta ei voi tehdä samanlaista irtikytkentää kuin Venäjästä. Ei voida edes kuvitella että olisimme yksittäisinä valtioina Euroopassa täysin omavaraisia. Pitää vain hajauttaa paljon nykyistä enemmän ja satsata siihen, että on omavaraisuutta sellaisilla liittolaisalueilla, joiden kanssa kernaasti tehdään arvopohjaista yhteistyötä. Toiseksi kannattaisia tutkia kansainvälisessä kaupassa hiilitullityyppisiä ratkaisuja, joilla kriittisten materiaalien hintoja leivottaisiin markkinaehtoisesti tuotteisiin.”
Millä tavalla kokoomus lisäisi tarvittavien osaajien määrää lyhyellä ja pidemmällä tähtäimellä?
”Yhtenä toimenpiteenä nostan saatavuusharkinnan poistamisen. Mielestäni on todella omituista, että 2020-luvulla on ulkoistettu järjestöille pohdinta siitä, onko jossain ammattikunnassa tai osaajaporukassa puutteita. Eihän työnantaja lähtisi ETA-alueen ulkopuolelta rekrytoimaan, jos osaajia olisi rekrytoitavissa lähempää. Meidän pitää saada tämä yhteiskunta kannustavammaksi, jotta saisimme osaajia erilaisilla taustoilla. Yksi iso kulttuurinen muutos olisi se, että työssäoppimista arvostettaisiin enemmän. Suomi on hyvin tutkintokeskeinen yhteiskunta, ja hyvä niin, niitäkin tarvitaan, mutta keskeinen osa oppimisesta tapahtuu työssä ja tämä pitäisi saada jotenkin paremmin validoitua.”
Millä tavalla Suomen houkuttelevuutta TKI-investointien kohteena voidaan parantaa?
”Nostaisin tärkeimmäksi osaamisen. Miksi kansainväliset investoinnit hakeutuisivat nimenomaan tänne? Se liittyy ihmisiin ja heidän osaamiseensa.”
Onko puolueesi valmis poistamaan lakiteitse paikallisen sopimisen esteitä? Kolme kansanedustajaa nosti kätensä myönteisen vastauksen merkiksi, yksi puoliksi.
Teksti: Sini Kaukonen
Kuvat: Liisa Takala
Tutustu Teknologiateollisuuden viesteihin eduskuntavaaleihin 2023
Lue myös:
Teknologiateollisuuden puheenjohtajan blogikirjoitus: Tarvitsemme 28 vuoden ajan vuosittain yli 50 000 maahanmuuttajaa – Ilman riittävää työvoimaa ei ole hyvinvointi-Suomea
