Ei Fixit, vaan fix it! – Elpymispaketti tuo osaltaan positiivisia taloudellisia vaikutuksia

Suomalainen politiikka on saanut parin viikon sisällä väriä, eteläeurooppalaiseen tyyliin. Yhtenä aariana saatiin perustuslakivaliokunnan mietintö, jossa EU-elpymispaketin hyväksynnältä edellytetään eduskunnan kannatusta 2/3:lla äänistä. Tämä tuli sokkina elpymispakettiin valmistautuneille lukuisille toimijoille yrityksissä sekä elinkeinoelämää edustavissa järjestöissä. Osavuosikatsauksiaan julkaisevista pörssiyhtiöistä useat ovat todenneet, että positiiviseen tulokseen katastrofaalisena vuotena on ylletty juuri valtioiden elvytysohjelmien tuella.

Samaan aikaan EU:ssa on säikähdetty laajemmin, voiko koko unioni joutua vaikeuksiin Suomen sisäpolitiikan takia. Olemme Teknologiateollisuudessa vastailleet yritysten kyselyihin siitä, miten heidän paljon resursoiduille investointisuunnitelmilleen käy. Luotamme kuitenkin siihen, että kansanedustajamme pystyvät katsomaan välittömiä erimielisyyksiä kauemmaksi ja keskittymään isoon kuvaan.

Elpymispaketti tulee hyväksyä, sillä se tuo osaltaan positiivisia taloudellisia vaikutuksia, valuvioistaan huolimatta.

Suomi on noussut aikoinaan innovointikyvykkyydessään maailman huipulle. Olemme kuitenkin jääneet kymmenen viime vuoden aikana kauas kärjestä julkisten ja yksityisten tutkimus- ja kehityspanosten vähentyessä. Olemme jääneet pahasti jälkeen myös tuotannollisissa investoinneissa. Hyvä uutinen on, että palauttamalla investoinnit uudelleen kasvu-uralle voidaan johtava asemamme pitkällä tähtäimellä palauttaa.

Elpymispaketti on toki suuri ja se koettelee veronmaksajan kukkaroa. On myös aivan perusteltua esittää, että suorien avustusten ohella lainarahoitusta olisi tullut painottaa valmistelussa nykyistä enemmän. Suomi on kuitenkin pieni maa EU:n yhteisissä neuvotteluissa ja joskus realistin täytyy tyytyä kompromisseihin.

On lisäksi hyvä huomioida, että Suomen omien lisätalousarvioiden lainarahoitus viime vuoden aikana ei noussut yrityksissä suosituksi instrumentiksi. Vain harvat yritykset uskaltavat ottaa kriisin aikana lainaa, muut sinnittelevät eri tavoin.

Suoria tukia, esimerkiksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia (TKI), on aina tarvittu uusien investointien vauhdittamiseksi. Teollisuustoimialojen yhteistyönä äskettäin muodostunut vetyklusteri sekä teknologiateollisuudessa syntyvaiheessa oleva, valmistavan teollisuuden innovaatioverkosto ovat hyviä esimerkkejä siitä, että yritykset ovat valmiit panostamaan kehitykseen itse. Yhden euron julkinen TKI-panostus saa liikkeelle keskimäärin kaksi euroa yksityistä TKI-rahaa. Yritysten oma panostus ja riskinotto onkin tärkeää: sillä varmistetaan, että sijoitettu raha kohdistuu ratkaisuihin, joilla on riittävät mutta realistiset tuotto-odotukset.

Elpymisrahasto ei ole suomalaista avokätisyyttä vaan elinkeinopolitiikkaa kaikkialla maailmassa. Kiina ja Yhdysvallat ovat nousseet näyttävästi esille omien elpymispakettiensa kanssa.

Teknologiateollisuuden lukuisat jäsenyritykset ovat valmiita elpymispaketin hankkeiden käynnistämiseen esimerkiksi digitalisaation ja vihreän siirtymän edistämiseksi.

Toimialan yritykset ovat tehneet kuukausien ajan suunnitelmia vipuvaikutuksineen, ilmastotavoitteita kunnioittaen ja digitaalista loikkaa suunnitellen. Vihreän siirtymän osalta Suomen hallitus on esittänyt elinkeinoelämän kannalta erittäin tärkeitä ja strategisesti merkittäviä hankkeita. Kiertotalouden investointituet, vetyklusterin käynnistäminen ja lukuisat energia-alan teknologiset ratkaisut ovat isoja kokonaisuuksia, joiden oikea ajoitus on tässä paketissa ja käynnistäminen ilman valtionapua vaikeaa.

Niistä paketin valuvioista muutama sana:

Elpymispakettia tulee hioa digitalisaatiota edistävien käyttökohteiden osalta. Pk-yritysten digikyvykkyyden parantamiseksi ja keskeisten kärkiteknologioiden tukemiseksi on varattu paketissa liian vähän tukea. Osaamisemme radioverkkoteknologiassa on maailman huippua ja on välttämätöntä varmistaa, että sen kehittäminen jatkuu Suomessa. Lisäksi puolijohdeteknologiaa valmistavien yritysten koko Euroopan teollisuutta tukevat hankkeet tulee nostaa isommin mukaan. Tämänhetkisellä investointisuunnitelmalla sitä saadaan hädin tuskin toteutettua. Ohjelman digitalisaatio-osuus uhkaa valua hallinnon kehittämiseen ja jättää uudistamisen sekä vipuvaikutuksiltaan merkittävän digipilarin tuuliajolle.

Osana elvytyspakettia (4. pilari) hoitotakuuta edistävät palvelumuotoilun digitaaliset innovaatiot tulisi saada tukemaan myös ikääntyvää väestöä ja onnistunutta kotona asumista. Tätä tukee sosiaali- ja terveydenhuollon toimivampaa arkea. Digitalisaatio saadaan uudelle tasolle, kun potilastieto kulkee ongelmitta yksiköstä toiseen ja tukee siten valmiiksi rasittunutta sotesektoria.

Juuri nyt tärkeintä on saada pandemia torjuttua ja yritysten kasvu uudelleen vauhtiin. Sen vuoksi elvyttäminen on perusteltua. Elpymispaketti on kohdennettava vaikuttavasti siten, että panostuksista syntyy kestävää kasvua, joka parantaa työllisyyttä ja helpottaa osaltaan valtiontaloutta. Tästä on syytä pitää kiinni.

Hyvää Eurooppa-päivää!

Lisätietoja:

EU-vaikuttamisen päällikkö Akseli Koskela, puh: 044 277 1780, akseli.koskela@teknologiateollisuus.fi, twitter: @ak5eli

Lisää aiheesta:

Ei tuhota, vaan parannetaan: EU-elpymispaketin kaatuminen haittaisi vientiä ja sumentaisi yritysten näkymät

Datan putkiremontista Suomelle vientiä ja työtä – SSAB tarjoaa EU:n elvytyshankkeiksi teollisuuden digivihreitä uudistamisprojekteja

Teknologiateollisuuden linjaus: Elpymispaketin hankkeiden on tuotava Suomeen pitkäkestoista uudistavaa kasvua ja työllisyyttä