On osaamispolitiikan aika – Tarvitsemme askelmerkit kohti osaamisen maailman huippua

Kun osaajapula on globaalisti korkeimmillaan 15 vuoteen, aika harva on todennäköisesti välttynyt kuulemasta, että teknologiayrityksetkin nimeävät osaavan työvoiman saatavuuden yhdeksi tärkeimmäksi kasvunsa esteeksi. Tuore Osaamispulssimmekin kertoo, että teknologiateollisuus tarvitsee seuraavien 10 vuoden aikana 130 000 uutta osaajaa.

Tekniikan alojen sekä ICT-alojen tutkintokoulutuksesta valmistuu vuosittain 2350 osaajaa vähemmän kuin mikä olisi alojen osaajatarve. Tätä vajetta ei pystytä korjaamaan vain tutkintokoulutusta lisäämällä.  Onko meillä kuitenkaan tarpeeksi keinoja osaamisen kehittämiseksi? Me Teknologiateollisuudessa väitämme, että on. Tarvitsemme monenlaisia ratkaisuja – heti, koko ajan ja tulevaisuudessa. Ja työ on aloitettava nyt.

Osaaminen ei kehity pelkästään koulutusjärjestelmässä, vaikka se tärkeä osaamisen uudistaja ja tuottaja onkin. Valtaosa osaamisen kehittämisestä tapahtuu työn ohessa, työstä ja toisilta oppien. Lisäksi erilaisten kansallisten ja kansainvälisten verkostojen ja kumppanuuksien merkitys osaamisen uudistumisessa korostuu päivä päivältä enemmän.

Osaamisen kehittämistä on katsottava laajemmin kuin vain koulutuspolitiikan näkökulmasta.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tunnistetaan nämä erilaiset osaamisen kehittymisen muodot. Siksi osaamisen kehittämistä on katsottava laajemmin kuin vain koulutuspolitiikan näkökulmasta, ja olemme laatineet teknologiateollisuuden osaamispolitiikan linjaukset yhteistyössä yritysten ja monien sidosryhmien kanssa yhtä aikaa osaamistarveselvityksemme kanssa.

Visiomme osaamispolitiikan tulevaisuuteen on ”Uusiutuva osaaminen mahdollistaa teknologiateollisuuden kestävän, uutta luovan kasvun”. Lause sisältää tarpeen jatkuvaan osaamisen kehittämiseen sekä kestävän kehityksen, innovaatiopolitiikan ja yritysten liiketoiminnan kasvun ja työkulttuurien kehittymisen. Osaaminen on teknologiateollisuudelle elinehto. Siksi tämä lause on kirjattu myös Teknologiateollisuus ry:n uudistettuun strategiaan.

Osaamispolitiikan linjausta voi tarkastella kuvana, joko kauempaa isona tai lähemmäksi zoomaten: suurempien kennojen takana on monia pienempiä mutta tärkeitä kennoja, joita tulee edistää isompien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tärkeimmiksi kokonaisuuksiksi tunnistettiin osaamisen saatavuus, työkulttuurit osaamisen kehittymisen paikkoina sekä osaamisen leviäminen yhteiskunnassa.

Uusiutuva osaaminen mahdollistaa  teknologiateollisuuden kestävän, uutta luovan kasvun

Kolme askelta osaamisen huippumaaksi

1) Osaamisen kehittyminen tavoittelee maailman huippua: Suomalainen osaamispolitiikka kaipaa kunnianhimotason nostoa, jotta Suomi on vetovoimainen yrityksille, osaajille ja investoinneille. Koulutusjärjestelmään tulee suhtautua nykyistä kunnianhimoisemmin, ja järjestelmän pitää pystyä tuottamaan laadukasta, työelämässä tarvittavaa osaamista enemmän kuin aiemmin. Jatkuvan oppimisen järjestelmän tulee ottaa yritykset yhdeksi pääkohderyhmäkseen, jotta se voi vastata yritysten tarpeisin joustavasti, ketterästi ja ennakoiden.

Työhön johtava maahanmuutto lisää osaamisen saatavuutta. Siksi meidän tulee edistää sekä maahan saapumista että Suomessa viihtymistä, jotta jokainen maahan tuleva työskentelee aikanaan suomalaisen yhteiskunnan hyväksi, tuleepa hän Suomeen töihin, turvaan, opiskelemaan, puolisona tai perheen lapsena.

2) Työkulttuurit edistävät oppimista, luovuutta ja monimuotoisuutta: On tärkeää, että osaaminen nostetaan yrityksissä strategiseksi asiaksi ja osaamiseen investoidaan. Työyhteisöt ovat tärkeitä osaamisen kehittymisen ympäristöjä. Jokaisella tulee olla halu ja mahdollisuus kehittää osaamistaan jatkuvasti läpi työuransa ja olla osa työyhteisöä omana itsenään. Kyky jatkuvaan oppimiseen nousi teknologiayritysten arvioinnissa tärkeimmäksi yleiseksi taidoksi tulevaisuudessa.

Paikallinen sopiminen johtaa tulevaisuudessa työehtoihin, jotka tukevat osaamisen kehittymistä. Teknologiayritykset ovatkin hyvin kunnianhimoisia osaamisen kehittämisessä, sillä se on niiden elinehto: uuden luominen pohjautuu osaamiseen.

3) Osaaminen leviää tehokkaasti yhteiskunnassa: Monenlaiset kumppanuudet ja erilaiset rajat ylittävät kansalliset ja kansainväliset verkostot vahvistavat yritysten kyvykkyyttä ja kilpailukykyä. Jotta Suomi voi olla tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden kärkimaa maailmassa, tarvitsemme yhdessä tekemistä yritysten, tutkimuslaitosten ja koulutusjärjestelmän kesken. Yhdessä tekeminen on myös keino saada pienemmät yritykset mukaan osaamisekosysteemeihin.

Kaiken tavoitteena on tehdä suomalaisesta osaamisesta maailman huippuluokkaa.

Osaajapulan, kohtaanto-ongelman ja jatkuvan osaamisen kehittämisen haasteita ei voida ratkaista vain koulutusjärjestelmää kehittämällä eikä se ole vain yhden ministeriön tai oppilaitosten tehtävä. Osaamisen kehittämiseksi tarvitaan moninaisia ratkaisuja monilla eri politiikan aloilla ja yhdessä tekemistä kaikkien toimijoiden kesken. Kaiken tavoitteena on tehdä suomalaisesta osaamisesta maailman huippuluokkaa. Siksi nyt on osaamispolitiikan aika.

Lisätietoja:

Johtaja Leena Pöntynen (osaamispolitiikka), puh. 040 130 6113, leena.pontynen@teknologiateollisuus.fi, twitter: @leenapontynen

Lisää aiheesta:

Selvitys: Teknologiateollisuus tarvitsee 10 vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa – Ikääntyvän Suomen osaajapula uhkaa romuttaa digivihreän talouskasvun

Tekoälyllä tehty ja päivittyvä Osaamispulssi-sivusto kertoo tuoreimman tiedon teknologiateollisuuden osaamistarpeista: www.osaamispulssi.fi

Artikkeli: Nyt olisi kysyntää digi-, vähähiilisyys- ja kiertotalousosaamiselle: Nämä ovat lähivuosien suurimmat osaamistarpeet

”Uusi rekrytointiennätys Suomessa syntyy tänä vuonna” – TietoEVRY kaipaa nyt eniten osaajia digitaaliseen kehittämiseen ja konsultointiin

”Metalliteollisuuteen on aina haluajia muilta aloilta, mutta ammattiosaajia ei valmistu tarpeeksi”