Osaava ja uutta luova Suomi edellyttää päätöksiä tutkimus- ja innovaatiorahoituksesta – Parlamentaarisella ryhmällä avaimet käsissään 

Uskon tulevaisuuden Suomeen, jossa avainasemassa ovat luovat ja osaavat ihmiset. Heidän työnsä synnyttää uutta tietoa, ideoita, teknologioita ja vientituotteita. Innovaatioilla parannetaan elämänlaatua, tehdään työstä tuottavampaa ja miellyttävämpää sekä ratkotaan koko ihmiskuntaa koskevia haasteita, kuten ilmastonmuutosta.

Jotta tämä hyvä tulevaisuus voi toteutua, meidän on uskallettava käyttää yhteistä rahaamme tutkimuksen, kehitystyön ja innovaatioiden (TKI) edistämiseksi – se on Suomen kohtalonkysymys.

Julkisesta TKI-rahoituksesta keskustellaan parhaillaan parlamentaarisessa työryhmässä, jossa mukana ovat kaikki eduskuntapuolueet. Tämä kirjoitus perustuu työryhmälle 8.11.2021 pitämääni puheenvuoroon

Suomessa on laajalti hyväksyttynä tavoitteena, että vuoteen 2030 mennessä käytämme neljä prosenttia koko kansantaloudesta TKI-toimintaan. Yksi kolmasosa rahoituksesta tulee valtiolta, loput ovat yritysten yksityistä rahaa. Noista yksityisistä panostuksista 70 prosenttia tehdään teknologiateollisuuden yrityksissä.

Lue lisää: Mikä neljän prosentin tavoite?

Keskityn tässä blogissa innovaatioiden rahoitukseen. Sen ohella teknologiateollisuuden yritykset tarvitsevat ja arvostavat akateemista tutkimusta, ja yrityksillemme kumppanuudet korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa ovat tärkeitä. Niillä synnytetään uutta osaamista, ja yhteisissä tutkimushankkeissa syntyy pohjaa uusille teknologioille.

Yritykselle TKI-toiminta on riskisijoitus tulevaisuuteen

Yritykselle TKI-toiminta on investointi tulevaisuuteen. Päätökset siitä tehdään pitkäjänteisesti. Yritykset tekevät arvionsa investointien kannattavuudesta vähintään 5—10 vuoden perspektiivillä.

Tämä alleviivaa nyt työskentelevän parlamentaarisen työryhmän toimeksiannon merkitystä: tarvitaan pitkäaikainen, hallituskaudet ylittävä ja uskottava rahoitusratkaisu yhteisen TKI-tavoitteen toteutumiseksi.

Tutkimus- ja innovaatiotyö on riskisijoitus, jonka yritys tekee kansainvälisen kilpailun asetelmassa. Tieto, osaajat ja pääomat liikkuvat kansallisvaltioiden rajojen yli esteittä. Jotta investoinnit saadaan Suomeen, meillä pitää olla yhtä hyvät edellytykset ja kannusteet TKI-toimintaan kuin kilpailijamaissa. Esimerkiksi Ruotsissa yrityksille on saatavilla kaksinkertaisesti innovaatiorahoitusta, Yhdysvalloissa nelinkertaisesti. Suomella pitää olla vertailutaulukoissa yhtä hyvät luvut kuin kilpailijoilla.

Innovaatiorahoituksessa tarvitaan kaikki työkalut käyttöön

Innovaatiorahoituksen osia ovat TKI-hankerahoitus, verokannustimet sekä lainat ja valtion suorat sijoitukset. Näistä kaksi ensimmäistä voidaan laskea mukaan neljän prosentin tavoitteeseen. Kaikkia työkaluja tarvitaan.

Nykyisten rahoitusmuotojen lisäksi tarvittaisiin vielä rahoitusväline pilotti-, demonstraatio- ja koelaitoksiin, joissa uusia teknologioita kokeillaan ja niistä tehdään vientituotteita.

Business Finlandin TKI-hankerahoituksessa on mahdollisuus toimintaa ohjaaviin elementteihin kuten kannustaa kumppanuuksiin tai asettaa missioita, jotka fokusoivat toimintaa ja nostavat kunnianhimon tasoa. EU-tasolla on asetettu missioiksi esimerkiksi ilmastonmuutoksen taklaaminen, syövän päihittäminen ja terveet meret.

Kaikki innovaatiorahoitus ei kuitenkaan voi olla missiolähtöistä: merkittävät innovaatiot syntyvät usein täysin yllättävistä yhdistelmistä.

Pidän erittäin tärkeänä, että tutkimus- ja kehitystyön verokannustin yrityksille on mukana Suomen innovaatiorahoituksen kokonaisuudessa. Verokannustimilla on suurin merkitys pk-yrityksille, joiden kynnys ryhtyä systemaattiseen tuotekehitykseen saattaa olla korkeampi.

Kun yrityksen omista T&K-menoista voisi tehdä lisävähennyksen verotuksessa, tämä laskisi TKI-toiminnan kustannusta kokonaisuutena automaattisesti ilman hakemis- ja arviointiprosesseja. Tutkimustiedon valossa tämä toimii muualla, miksei se toimisi myös meillä?

Lakisääteinen tutkimus- ja innovaatiosuunnitelma on vähimmäisratkaisu valtion uskottavuuden kannalta

Juuri nyt työskentelevän parlamentaarisen ryhmän tehtävänä on löytää keino, jolla valtio voi tehdä meillä ja maailmalla uskottavan ja vakuuttavan pitkän aikavälin päätöksen TKI-rahoituksen kasvattamisesta: Suomeen on hyvä tulla tutkimaan, opettamaan, opiskelemaan ja tekemään työtä. Suomeen kannattaa investoida, perustaa yritys ja sijoittaa korkean teknologian toimintoja.

TKI-rahoitus nykyisen budjettiprosessin ja -välineistön kautta ei ole osoittautunut uskottavaksi ratkaisuksi. Aina päätösten tekemisen ajankohtana ilmaantuu kiireellisiä lyhyen aikavälin menotarpeita, jotka poliittisessa prosessissa voittavat pitkäjänteiset aidot tulevaisuusinvestoinnit. Lisäksi valtion nelivuotinen kehyskausi on investointien näkökulmasta melko lyhyt aika.

Parlamentaarisen työryhmän taustamuistiossa ehdotetaan yhtenä vaihtoehtona lakisääteistä pitkän aikavälin T&K-rahoituksen suunnitelmaa.

Tällainen lakisääteinen suunnitelma on vähimmäistaso, jolla voidaan saavuttaa valtion riittävän uskottava poliittinen sitoutuminen rahoituksen nostamiseen. On välttämätöntä, että suunnitelma valmistellaan huolellisesti, avoimesti ja osallistavasti kunnioittaen parlamentaarisessa ryhmässä tunnistettuja hyviä periaatteita: teknologianeutraalisuus, ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys, kokonaisvaltaisuus ja vipuvaikutus.

Koska tällaisen hallituskaudet ylittävän suunnitelman valmistelu ja osallistuminen vaativat aikaa, ylimenokaudelle tarvitaan toinen ratkaisu. Muuten tavoite karkaa taas kerran hamaan tulevaisuuteen. Ylimenokauden ratkaisuna voisi toimia erityisen pitkä siirtomääräraha tai T&K-rahoituslaki. Kumpi saataisiin nopeammin ja varmemmin? Meillä ei ole aikaa uusiin pitkiin valmistelukierroksiin. Tämän rinnalla pitää nopeasti valmistella laaja T&K-verovähennys.

Jos innovaatioihin ja uudistumiseen ei panosteta, rahat loppuvat varmasti

Mistä rahat saadaan kunnianhimoisen TKI-tavoitteen toteuttamiseen?

Ensinnäkin: emme saa lukkiutua nollasummakeskusteluun, jossa unohtuu TKI-panostusten taloutta kasvattava, työllisyyttä lisäävä ja verotuloja kasvattava vaikutus.

Jos innovaatioihin ja uudistumiseen ei panosteta, rahat loppuvat varmasti. Yritykset tekevät investointinsa muualle, osaajat eivät halua tulla meille, jäämme kilpailemaan bulkilla. Näin ei saa käydä.

Toiseksi: Kun tehdään panostuksia tulevaisuuteen, on käytettävä kaikkia taloussuunnittelun välineitä järkevästi. Tutkimus ja innovaatiot ovat aitoja tulevaisuusinvestointeja, joiden velkarahoitus on kansantaloudellisesti perusteltua. Toisaalta valtionvelan kasvattamisen kanssa on oltava varovainen, sillä nyt rahoitamme myös juoksevia menoja velkarahalla eikä päätöksiä talouden tasapainottamisesta ole tehty.

Kun puhumme Suomen tulevaisuuden rakentamisesta, meidän pitää voida keskustella myös valtion omaisuuden myynnistä. Myös valtion menokehyksen sisällä pitää pystyä priorisoimaan menoja ja tehostamaan julkisen sektorin toimintaa.

Meidän on rakennettava yhteiskuntaamme korkealaatuisen osaamisen, tutkitun tiedon ja uutta luovan innovaatiotoiminnan pohjalle. Uutta luova ja uudistuva Suomi ei synny ilman rohkeita päätöksiä. Olemme kaikki samaa mieltä tutkimuksen ja innovaatioiden hyvistä vaikutuksista – meidän on uskallettava toimia sen mukaan.

Lisätiedot:

Toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, puh. 0400 633 751, jaakko.hirvola@teknologiateollisuus.fi, twitter: @JaakkoHirvola

Lisää aiheesta:

Miksi yrityksiä pitäisi koko ajan tukea niin massiivisesti, Heikki Kuutti Uusitalo?

Ilmastoystävällisempää kaivostoimintaa verkostojen yhteistyöllä – Sandvik aikoo säilyttää paikkansa edelläkävijänä

Miljardien eurojen vientihanke poiki Nokialle Business Finlandin avustuksen 

Miljoona euroa vuodessa investointeihin – Ylihärmäläinen MSK Cabins uskaltaa kasvaa ja kehittyä myös huonoina aikoina