Suomella on hyvä strategia, mutta sen toteutuminen on ratkaistava nyt
Millainen Suomi meillä on vuonna 2030? Hallitusohjelman mukaan Suomi on tuolloin sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen yhteiskunta. Meillä on siis hyvä strategia, mutta onko se runsaan seitsemän vuoden kuluttua varmasti toteutunut?
Euroopan talous kulkee useiden peräkkäisten globaalien shokkien jälkeen kohti taantumaa. Suomen talouden ja kilpailukyvyn haasteet ovat kuitenkin olleet jo paljon pitempiaikaisia, ja vaikeuskerroin kasvaa jatkuvasti. Nykyisen hallitusohjelman mukaan olemme hyvällä tiellä, mutta paljon riippuu jo elo–syyskuun vaihteen budjettiriihessä tehtävistä päätöksistä sekä eritoten ensi vaalikaudesta.
Isoja haasteita on kolme. Mahdollisia ratkaisuja on enemmän.
1. haaste: Suomi harmaantuu jopa pääkaupunkiseudulla muita nopeammin
Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna sataa työikäistä kohden 37,4 yli 64-vuotiasta, ja luku tulee lähivuosina nousemaan. Pohjoismaisen vertailun mukaan vanhushuoltosuhde on heikentynyt muita maita nopeammin jopa Helsingin seudulla. Samaan aikaan pelkästään teknologiateollisuus tarvitsee kymmenen vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa.
Suomelle elintärkeän vientiteollisuuden lähitulevaisuuden työpaikat eivät täyty maassa jo olevilla työikäisillä, joten tarvitsemme työhön johtavaa maahanmuuttoa. Kansainvälisten osaajien maahantuloa on nopeutettava vuodesta viikkoon. Se onnistuu purkamalla sähköisen tunnistautumisen esteitä.
Yrityksillämme on suuri pula ammatillisista osaajista, mutta tarvitsemme Suomen kaltaisessa, digivihreää teknologiaa ja palveluita maailmalle myyvässä maassa lisää maailmanluokan innovaatioita ja teknologista syväosaamista. Siksi puolet nuorista aikuisista on oltava korkeakoulutettuja.
Korkeakouluihin on lisättävä vuosittain 5 400 aloituspaikkaa vuoden 2019 tasosta. Lisäyksistä 40 prosenttia on kohdennettava tekniikan ja ICT:n aloille ja aloituspaikkojen laadun rahoituksesta on huolehdittava, jotta olemme globaalisti digivihreä menestyjä.
Harmaantuva Suomi tarvitsee lisäksi merkittävää työllisyyskasvua. Voimme rohkaista yrityksiä työllistämään lisäämällä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia ja pidättäytymällä työnantajakustannusten nostamisesta. Työntekijöitä tulee kannustaa nopeammin takaisin työelämään porrastamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
2. haaste: Kilpailijamaat valmistautuvat tulevaisuuteen paljon Suomea avokätisemmin
On siis aivan ehdotonta, että tarvitsemme Suomeen korkean jalostusarvon teollisia investointeja. Tästä huolimatta esimerkiksi Ruotsissa yritysten innovaatiorahoitus on OECD:n mukaan maan talouden kokoon nähden kaksinkertaista ja USAssa nelinkertaista.
Suomessa on ollut jo pitkään laajasti hyväksytty tahto saada julkisen ja yksityisen sektorin tutkimus-, kehitys- ja innovointi-investoinnit (TKI) neljän prosentin uralle, ja nyt käänne parempaan onkin näkyvissä. Hallitus on esittänyt TKI-rahoituslakia ja valmistelee verokannustinta yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) edistämiseksi, ja jos hankkeet toteutuvat, ovat jäsenyrityksemme sitoutuneet itsekin lisäämään omia TKI-panostuksiaan.
Suomen kaikista T&K-investoinneista 2/3 tehdään yrityksissä, joten on loogista, että puolet julkisen sektorin TKI-panostuksista suunnataan yrityksille ja ne pääsevät mukaan suunnittelemaan tulevaisuuden TKI-rahoitusta. Jotta yritykset voivat tehdä kauaskantoisia investointeja, on verovähennyksen oltava pysyvä ja katettava yrityksen kaiken oman T&K-toiminnan palkkakulut ja ulkopuolelta ostetut T&K-palvelut.
3. haaste: Ilmastonmuutos ja sota edellyttävät nopeita energiaratkaisuja
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on keskeisin huolemme nyt, mutta se älköön viekö huomiotamme ilmastonmuutokselta, jonka vaikutukset elinympäristöömme ovat kiistattomat. Molemmista syistä meidän on pyrittävä nopeuttamaan digivihreää siirtymää: irtaudumme venäläisestä fossiilienergiasta, parannamme energiatehokkuutta ja siirrymme uusiutuviin energialähteisiin.
Teollisuuden tuotantokustannuksia nostaa nyt poikkeuksellisen korkea energian hinta ja sähkön riittävyys huolestuttaa. Hinnan nousun vaikutusten lieventämiseksi on olemassa keinoja, mutta mitään helppoa ja nopeaa taikatemppua ei ole. Siksi tilanteesta kärsiviä elinkelpoisia yrityksiä on varauduttava myös tarvittaessa tukemaan.
Monet yrityksemme pystyvät myymään maailmalle energiankulutusta, luonnonresursseja ja päästöjä vähentäviä tuotteita ja palveluita, joiden kysyntä on kasvussa. Yritysten on kuitenkin pystyttävä tekemään investointeja. Investoinnit taas eivät onnistu – ainakaan tarpeeksi nopeasti – ilman sujuvaa ja ennakoitavaa luvitusta. Tarvitsemme merkittävien ja vastuullisten investointihankkeiden kiihdytyskaistan.
Suomen hyvän strategian toteutuminen on siis yhä meidän omissa käsissämme. Aika alkaa: nyt!
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, puh. 0400 633 751, twitter: @JaakkoHirvola
Lisää aiheesta:
Teknologiateollisuuden viestit budjettiriiheen 2022
Taantuman uhka kasvaa – hyvä tilauskertymä kannattelee vielä teknologiateollisuutta
Energian hinnan nousun vaikutusten lieventämiseksi löytyy keinoja
