Teollisuuden digivihreä uudistuminen ei onnistu pikkuruisilla elvytyspuroilla – EU-elvytystä on käytettävä suuriin hankkeisiin
Jos koronakriisin vaikeista opetuksista on nähtävissä mitään positiivista kehitystä, se on sysäys kohti digitalisaatiota ja vihreää yhteiskuntaa. Tämä näkymä meillä on edessä ensi vuodesta alkaen. Mitä silloin sitten tapahtuu?
Euroopan unionin jättimäinen ja kiistelty elpymispaketti otetaan käyttöön ja samaan aikaan eri puolilla Eurooppaa ryhdytään toteuttamaan keskeisiä digivihreitä hankkeita. Elpymispaketin hankkeet tulee toteuttaa siten, että rahoitus suuntautuu uudistaviin elementteihin, jotka nostavat eurooppalaisen yhteiskunnan ja markkina-alueen nousujohteiselle tielle.
Pandemia on pakottanut meidät kohtaamaan monia kiireellisiä kehittämiskysymyksiä. Olemme tekemässä todellista digiloikkaa: sen avulla koko yhteiskuntamme ja taloutemme on pysynyt toiminnassa viime kuukausien aikana. Samaan aikaan 42 prosentilla EU-kansalaisista ei ole digitaalisia perustaitoja esimerkiksi videoneuvotteluohjelmiston tai sähköpostin käytöstä. Videoyhteys tökkii jatkuvasti jopa EU-tason neuvotteluissa.
Entisestään kehittyvä teknologia tekee ympäristö- ja ilmasto-osaamisesta aiempaa kannattavampaa.
Vihreää siirtymää toteutetaan alati kiristyvien ilmastotavoitteiden paineessa, mutta entisestään kehittyvä teknologia tekee ympäristö- ja ilmasto-osaamisesta aiempaa kannattavampaa.
On itsestään selvää, että EU-elpymisen kahden siirtymän harppauksilla (rahoituksesta 37 prosenttia ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin ja 20 prosenttia digitalisaation edistämiseen) me lievitämme nuorten ilmastoahdistusta mutta samalla vähennämme yritysten ahdinkoa vientimarkkinoilla. Suomalainen osaaminen tulee hyötymään näistä kohdennuksista. Sisämarkkinoiden sisäistä vientiä tulee kasvattaa esimerkiksi osallistumisella kansallisiin hankintakilpailuihin. Elpymistuki on lisäksi vastikkeetonta avustusta, joten nyt on hyvä hetki tarttua niihin kehittämiskohteisiin, joihin ei koskaan ole ”aikaa”.
Tämän päivän investointipäätökset muokkaavat tulevien vuosien aikana yhteiskuntaamme siinä määrin, että elpymisrahoituksen käyttökohteita valitessa täytyy nyt olla strategisen tarkka. On selvää, että vastikkeettomalla tuella riittäisi ruokittavia suita. Elpyminen ei kuitenkaan saa aikaan Euroopan ja Suomen tarvitsemaa vaikuttavuutta, jos se pirstaloituu pieniksi puroiksi ja juokseviin kuluihin.
Elpymispaketti tulee käyttää suuriin hankkeisiin, joiden ympärille on mahdollista koota monen kokoisia toimijoita.
Elpymispaketti tulee käyttää suuriin hankkeisiin, joiden ympärille on mahdollista koota monen kokoisia toimijoita. Eurooppalaisen elpymisen täytyy perustua innovatiivisuuteen, elinkaarikestävyyteen ja sen täytyy olla avointa eurooppalaisille toimijoille. Kun komissio alkaa alkuvuodesta käymään eurooppalaisia hankkeita läpi, arvioinnin täytyy tapahtua yhteistyötä edistävillä kriteereillä.
Usein kuultu kritiikki on, että EU-rahoitus on lomakkeiden ja byrokratian kanssa taistelua. Suomen saanto EU-rahoituksesta onkin todella alhainen. Tukilomakkeiden täyttäminen onnistuu kuitenkin suomalaiselta viljelijältä, joten miksi se ei onnistuisi muiden alojen yrittäjiltä?
EU-elvytyspaketin avulla on pystyttävä vauhdittamaan teollisuuden kestävää uudistumista ja digitalisaatiota, jotta saamme Suomeen lisää kilpailukykyä, vientiä ja työllisyyttä. Me Teknologiateollisuudessa teemme hartiavoimin työtä sen hyväksi, että tämä toteutuu.
Lisätietoja:
EU-vaikuttamisen päällikkö Akseli Koskela, puh: 044 277 1780
akseli.koskela@teknologiateollisuus.fi, twitter: @ak5eli
Lisää aiheesta:
Teknologiateollisuuden kanta: Elpymispaketin hankkeiden on tuotava Suomeen pitkäkestoista uudistavaa kasvua ja työllisyyttä
Datan putkiremontista Suomelle vientiä ja työtä – SSAB tarjoaa EU:n elvytyshankkeiksi teollisuuden digivihreitä uudistamisprojekteja
Blogi: Digivihreällä kiihdytyksellä kolmoisvoittoon! Kestävä elvytys hillitsee ilmastonmuutosta, tuo verotuloja ja synnyttää työpaikkoja
Blogi: EU lupaa fantastisia uutisia digihankkeille – kuuleeko ministeriö ja muu valtionhallinto?
