Teknologiateollisuuden vastaukset Petteri Orpolle: Olennaista on kannustaminen vihreään kasvuun ja osaamisen tasonnostoon

Jotta hyvinvointivaltiomme kukoistaisi myös jatkossa, tarvitsemme teknologiayrityksille nykyistä kilpailukykyisemmän toimintaympäristön. Suomen on oltava jälleen teknologisen edelläkävijyyden maa, joka kannustaa vihreään kasvuun sekä teollisten investointien, uuden liiketoiminnan ja kansainvälisten teknologiayritysten tutkimuskeskusten sijoittumiseen Suomeen. 

Petteri Orpon hallituskysymykset:

Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita seuraavan hallituksen pitäisi mielestänne saada aikaan?

Teknologiateollisuus on sitoutunut Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen vuonna 2035. Tekemällä vihreästä siirtymästä hyvää liiketoimintaa ja kasvattamalla teknologisen kädenjälkemme vaikuttavammaksi tavoittelemme kestävää maailmaa, jossa ihmisen toiminta on tasapainossa maapallon kantokyvyn kanssa. Korkea osaamistaso, laadukas oppimisjärjestelmä, joustava paikallisen sopimisen kulttuuri, kannustava elinkeinopolitiikka sekä tasapainossa oleva julkinen talous houkuttelevat teknologiayrityksiä innovoimaan ja investoimaan juuri Suomessa.

Jotta onnistumme vihreän kasvun edelläkävijänä, on Suomen noustava houkuttelevaksi kasvavan maahanmuuton maaksi, joka osaa vastaanottaa ja kotouttaa monipuolisista taustoista tulevia ammattilaisia. Tarvitsemme Suomeen nykyiseen tasoon verrattuna enemmän kuin tuplaten työmaahanmuuttoa, jos haluamme turvata hyvinvointiyhteiskuntamme jatkuvuuden.

Yhteiskunnan vastaanottavuus ei voi kuitenkaan rajoittua vain työn perässä muuttaviin, vaan maahanmuutto pitää nähdä läpileikkaavana investointina eri yhteiskunnan tasoilla: muutos koskee kaikkea varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja palveluista työmarkkinoiden toimintaan. Kansainvälistyvän Suomen haaste politiikalle on suuri, mutta niin on palkintokin.

Yhteiskuntamme on uudistuttava ja pysyttävä monimutkaistuvan maailman tahdissa.  Kestävyytemme ja kasvun kannalta toimintatapojemme ja -kulttuurin muutokset ovat välttämättömiä. Seuraavan hallituksen on vauhditettava uusien toimintatapojen ja vahvemman yhteistyön rakentumista hallinnon lokeroitumisen purkamiseksi. Tämä edellyttää vahvaa muutosjohtajuutta ja aitoa hallinnonalat ylittävää toimintaa.

Yhdyttekö valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron 8.12.2022 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja julkisen talouden sopeuttamistarpeesta? Sitoudutteko valtiovarainministeriön virkatyönä esittämään julkisen talouden tasapainottamisen mittaluokkaan tulevalla vaalikaudella? Millä keinoilla olette valmiita tasapainottamaan julkista taloutta?

Suomen julkisen talouden suuri ongelma on vaikea, pitkän aikavälin epätasapaino. Suomen julkinen sektori on ylisuuri yksityisen sektorin kantokykyyn nähden. Vain vahva yksityisellä sektorilla syntyvä talouskasvu turvaa Suomen julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden ilman, että pohjoismaisen hyvinvointivaltion keskeisistä hyvistä piirteistä tarvitsee tinkiä. Tarvitaan sekä investointeja tulevaisuuteen (TKI, osaaminen, digivihreä kasvu) että leikkauksia julkisen sektorin menoihin. Työttömyyden laajat kustannukset ovat 11 miljardia euroa: ne on puolitettava kahden seuraavan vaalikauden aikana.

Olennaista on talouskasvun vauhdittaminen

• Julkisen talouden tasapainottamiseksi on käynnistettävä viipymättä rakenneuudistuksiin, menosopeutuksiin ja kasvupanostuksiin perustuva toimenpideohjelma. Tärkeintä on talouskasvun vauhdittaminen. Veronkorotuksiin perustuva tasapainotus ei ole toimiva ratkaisu, sillä kilpailukykyinen verotus on keskeinen yritysten toimintaympäristöön ja sijoittautumispäätöksiin vaikuttava tekijä. Verokertymää on lisättävä kasvattamalla määrätietoisesti tehdyn työn määrää, nostamalla työllisyysastetta ja vahvistamalla voimakkaasti työhön johtavaa maahanmuuttoa.
• Panostukset tutkimukseen, tuotekehitykseen, innovaatiotoimintaan ja pilotointiin luovat edellytykset tulevaisuuden kasvulle ja vauraudelle.
• Päästökaupan tulot (450 miljoonaa euroa vuonna 2023) tulee suunnata vihreää kasvua edistäviin pilotti- ja demonstraatiohankkeisiin. Fossiilisten polttoaineiden alempia verokantoja tulee tarkastella uudelleen sitten, kun Venäjän hyökkäyksestä johtuva energiakriisi on ratkaistu.
• Työttömyyden laajat kustannukset yhteiskunnalle ovat lähes 11 miljardia euroa vuodessa. Työllisyysasteen kasvattaminen ja työttömyyden vähentäminen tapahtuu porrastamalla ansiosidonnainen työttömyysturva nopeaa työllistymistä edistäväksi, investoimalla jatkuvaan oppimiseen, helpottamalla yrityskohtaista sopimista sekä parantamalla työttömien ja työpaikkojen kohtaantoa.
• Jokainen Suomeen töihin tuleva kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta ja maksaa yhteiskunnalle tulo- ja kulutusveroja. Työhön johtava maahanmuutto tulee kasvattaa 50 000 henkeen vuodessa lähivuosina, jotta yritysten ja kansantalouden kasvulle luodaan edellytykset. 50 000 työntekijää tarkoittaa 0,8–1 miljardin euron vuosittaista lisäystä verotuloihin tasapainottamaan julkista taloutta.
• Digitalisaatio muokkaa yhteiskuntaa laajasti ja on ratkaiseva tekijä mm. paremmissa julkisissa palveluissa, kestävyysvajeen umpeen kuromisessa, yritysten jalostusarvon ja tuottavuuden parantamisessa sekä digivihreässä kaksoissiirtymässä. Julkisen talouden toimintaa, palvelutasoa ja asiakaslähtöisyyttä voidaan tehostaa hyödyntämällä koordinoidusti digitalisaation mahdollisuuksia vahvistetun digiministerityöryhmän johdolla. Kaikki julkiset investoinnit on arvioitava digitalisaation edistämisen näkökulmasta.

Miten edistäisitte verotuksen kannustavuutta? Mitkä ovat tärkeimmät tavoitteenne verotuksen kehittämisessä?

Verotus on keskeinen yritysten toimintaympäristöön ja sijoittumispäätöksiin vaikuttava tekijä. Suomen yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyvystä on pidettävä jatkuvasti huolta, jotta houkuttelemme yrityksiä ja korkean arvonlisäyksen toimintoja. Kilpailukyky ja arvonmuodostus vaativat suuria aineellisia, aineettomia ja henkilöstöinvestointeja, joihin kaikkiin voidaan vaikuttaa myös verokeinoin. Kaikkiaan yritysten toimintaympäristön tulee olla ennakoitavissa.

Yhteisöverotuksen nykyinen kilpailukyky säilytettävä

• Säilytetään Suomen yhteisöverotuksen nykyinen kilpailukyky.
• Kevennetään ansiotuloverotusta julkisen talouden kantokyvyn puitteissa.
• Osinkoverotusta ei tule kiristää.
• Reaaliaikatalouden etenemistä tulee edistää kotimaisissa hankkeissa, joissa rakennetaan työkaluja myös verotuksen digitalisaation tarpeisiin (mm. Yrityksen digitalous -hanke). Hankkeita tulee kehittää yritysten kanssa yhteistyössä siten, että myös yritykset hyötyvät reaaliaikatalouden etenemisestä. Tavoitteena tulee olla hallinnollisen työn ja kulujen väheneminen sekä verotusmenettelyn ennakoitavuuden paraneminen.
• Suomen tulee olla ajoissa mukana EU:n hankkeissa, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa ja digitalisoida veroraportointia (mm. VAT in the Digital Age). Suomen tulee aktiivisesti ajaa reaaliaikatalouden etenemistä EU:ssa.
• Suomessa voimassa oleva koneiden ja laitteiden nopeutettu poisto-oikeus tulee laajentaa pysyväksi vapaaksi poisto-oikeudeksi ja kattamaan myös käytettyinä ostetut koneet ja laitteet. Tämä tukisi myös kiertotaloutta.
• Teknologiateollisuus tukee verojärjestelmän kokonaistarkastelua verotukseen kestävän kehityksen edistämiseksi.
• Vedyn verotuksessa tulee noudattaa muun energiaverotuksen perusperiaatteita. Vedyn tuotannossa käytettäviä polttoaineita tai sähköä ei pidä verottaa.
• Suomen on puolustettava jatkossakin verotusoikeuttamme kansainvälisen verotuksen uudistuksissa.

Oletteko valmiita sitoutumaan siihen, että seuraava hallitus asettaa julkista taloutta vahvistavien työllisyystoimien tavoitteeksi 100 000 uutta työllistä? Mitkä ovat tärkeimmät keinonne julkista taloutta vahvistaviksi työllisyystoimiksi? Millaisiin keinoihin olette valmiita työmarkkinoiden uudistamiseksi ja sopimisen vapauden edistämiseksi?

Suomessa on sitä enemmän työtä ja hyvinvointia, mitä enemmän meillä on ihmisiä mukana työelämässä, ja mitä enemmän ja kannattavammin kykenemme viemään korkeamman lisäarvon tavaroita ja palveluja maailmalle. 100 000 uutta työllistä tulisi saada pelkästään työvoimareservistä, lisäksi tarvitsemme vähintään saman verran uutta ulkomaista työvoimaa.

Päivitetään sopimisen mahdollisuudet ja työrauhalainsäädäntö 2020-luvulle

• Paikallinen sopiminen on mahdollistettava kaikille yrityksille siten, että laista poistetaan kiellot, jotka estävät sopimisen yleissitovaa työehtosopimusta noudattavilta yrityksiltä. Lisäksi tulee laajentaa lainsäädännön toisinsopimismahdollisuudet myös yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin sekä mahdollistaa aidosti yritystasoisen työehtosopimuksen tekeminen työnantajan ja paikallisen henkilöstön välillä.
• Päivitetään työrauhasääntely 2020-luvulle rajaamalla poliittinen lakko-oikeus pohjoismaiselle tasolle, asettamalla selkeät suhteellisuusvaatimukset tukityötaisteluiden laillisuudelle ja nostamalla laittomista lakoista tuomittavia hyvityssakkoja.
• Lisätään kannusteita työllistyä ja työllistää laajentamalla ansiosidonnainen työttömyysturva kaikille riippumatta kassan jäsenyydestä ja toteuttamalla ansiosidonnaisen porrastus. Lisätään yritysten rohkeutta työllistää hyödyntämällä Tanskan-mallia, jossa irtisanomiskynnys on matalampi ja määräaikaisten työsopimusten solmiminen helpompaa.
• Parannetaan yritysten ja työpaikkojen selviytymiskeinoja kriisien yli. Työpaikkojen selviytymiskykyä tulee parantaa lyhentämällä yhteistoimintalain vähimmäisneuvotteluaikoja ja työsopimuslain lomautusilmoitusaikaa. Lisäksi tulee mahdollistaa vuosilomien hyödyntäminen lomautusten ja irtisanomisten sijasta myös muulloin kuin vuosilomalain tarkoittamana lomakautena.

Miten vastaisitte laaja-alaiseen työvoimapulaan Suomessa? Millä keinoin lisäisitte kansainvälistä rekrytointia työvoiman saatavuuden turvaamiseksi?

Teknologiateollisuus tarvitsee selvityksen mukaan 130 000 uutta osaajaa 10 vuoden sisällä. Vain riittävällä osaamisella voidaan luoda hyvinvointimme rahoittamisen edellyttämä kasvu. Suomen maahanmuutto on moninkertaistettava, koska oma väestömme ei riitä ja tarvitsemme lisää osaajia tutkimus- ja innovaatiotyön tasonnostoon.

Pitkäjänteisellä politiikalla Suomesta houkutteleva maahanmuuttomaa

• Suomeen on luotava pitkäjänteinen ja yli hallituskausien menevä maahanmuuttopolitiikkaa, joka mahdollistaa Suomen kasvun maahanmuuttomaaksi.
• Tavoitteeksi on asetettava nettomaahanmuuton nostaminen tasolle, joka vakaannuttaa työikäisten ja syntyvien ikäluokkien koon. ETLAn arvion mukaan riittävä taso olisi noin 44 000 nettomaahanmuutto vuosittain.
• Ulkomaalaislainsäädännön kokonaisuudistus on toteutettava esiselvityshankkeen linjausten pohjalta. Uudistamistyössä on keskeistä muuttaa laki hengeltään maahanmuuttoa tukevaksi, huomioida maahanmuuttaja asiakkaana ja tuoda lainsäädäntö 2020-luvulle.
• Saatavuusharkinnasta on luovuttava ja laajennettava oleskelulupien työnteko-oikeuksia muun muassa turvapaikanhakijoiden osalta.
• Maahanmuuton ja asettautumisen palveluissa on otettava käyttöön sähköisen tunnistautumisen mahdollisuus.
• Talent Boost -poikkihallinnollista ohjelmatyötä on jatkettava keskittyen koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartan 2035 toimeenpanoon ja Suomen vetovoiman lisäämiseen.
• Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden määrä on kolminkertaistettava vuoteen 2030 mennessä.
• Korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisättävä riittävästi, jotta saavutamme varmasti vuoteen 2035 mennessä tavoitteen, että puolet nuorista aikuisista on korkeakoulutettuja. Uusista aloituspaikoista on kohdistettava 2200 tekniikan ja ICT:n aloille vastaamaan digitalisaation ja vihreän siirtymän osaamistarpeisiin.
• Ammatillisen koulutuksen on kyettävä nykyistä paremmin vastaamaan työelämän tarpeisiin ja tuottamaan opiskelijoille osaaminen, jolla työllistyy. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden laajaan työttömyyteen on puututtava.

Mitkä ovat tärkeimmät keinonne sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitojonojen purkamiseen? Mitkä ovat tärkeimmät keinonne hoitajapulan ratkaisuun?

Sote-sektorilla tarvitaan voimakas teknologinen ja digitaalinen uudistumisohjelma, joka parantaa samanaikaisesti julkisen sektorin tuottavuutta, tehokkuutta ja työhyvinvointia, että asiakkaiden kokemaa palvelutasoa. Viime vuosituhannen hoitajamitoituksesta tulee siirtyä modernin teknologian, datan ja tekoälyn hyödyntämiseen niin ennakoivassa terveydenhuollossa, sairaanhoidossa kuin vanhustenhoidossa.

Digitalisaation ja datan mahdollisuudet hyödynnettävä

• Henkilöterveysdatan ja tekoälyn hyödyntäminen sairauksien tunnistamiseen, ennakointiin, ehkäisyyn ja vaikutusten vähentämiseen.
• Robottien ja automaation hyödyntäminen työajan suuntaamiseksi asiakastyöhön ja työtyytyväisyyden parantamiseksi.
• Sensoriteknologian ja etäjärjestelmien hyödyntäminen turvallisen kotona asumisen pidentämiseksi.
• Edellytetään sote-sektorilla yhteensopivia ICT-järjestelmiä, jotta tiedon liikkuminen ja hyödyntäminen olisi mahdollista. Avoimia rajapintoja tulisi ensisijaisesti kehittää avointa terveysalan kansainvälistä standardia (FHIR) hyödyntäen, sillä se avaa oven myös kasvavaan ja globaaliin markkinaan.

Millä keinoin nostaisitte suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa? Millä keinoin vahvistaisitte varhaiskasvatusta ja perusopetusta niin, että jokainen perusopetuksesta valmistuva nuori omaa riittävän luku-, kirjoitus- ja laskutaidon? Miten vahvistaisitte kulttuurialan toimintaedellytyksiä? Miten tukisitte liikunnallisen elämäntavan yleistymistä?

Suomalaisten nuorten aikuisten koulutustaso on jo alhaisempi kuin OECD-maissa keskimäärin. Suomi on houkutteleva investointikohde vain, jos yritykset näkevät, että panostamme koulutukseen pitkäjänteisesti suhdanteesta riippumatta. Teknologiateollisuus on hyvinvointiyhteiskunnalle kriittinen osaajatarveala, joka työllistää suoraan yli 330 000 henkilöä ja vastaa puolesta Suomen viennistä. Teknologiayritysten ratkaisut ovat vihreän siirtymän ja digitalisaation ytimessä, ja tämä luo nopeasti uusia osaamistarpeita. Toimialan yritykset tarvitsevat 130 000 uutta osaajaa seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tarpeesta 60 prosenttia on korkeakoulutettuja ja 40 prosenttia ammatillisia osaajia.

Lisää korkeakoulutusta ja huomio työelämän tarpeisiin

• Korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisättävä riittävästi, jotta saavutamme varmasti vuoteen 2035 mennessä tavoitteen, että puolet nuorista aikuisista on korkeakoulutettuja. Uusista aloituspaikoista on kohdistettava 2 200 tekniikan ja ICT:n aloille vastaamaan digitalisaation ja vihreän siirtymän osaamistarpeisiin.
• Korkeakoulujen aloituspaikkalisäykset on rahoitettava täysimääräisesti korottamalla korkeakoulujen perusrahoitusta opiskelijamäärän lisäystä vastaavasti.
• Ammatillisen koulutuksen on kyettävä nykyistä paremmin vastaamaan työelämän tarpeisiin ja tuottamaan opiskelijoille osaaminen, jolla työllistyy. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden laajaan työttömyyteen on puututtava.
• Perustaitojen vahvistamiseksi kansallisen LUMA-strategian toimenpiteet on toteutettava sekä priorisoitava hankerahoitukset lukutaitoa ja matemaattisia taitoja vahvistaviin vaikuttaviin kokonaisuuksiin.
• Oppimisen ja koulunkäynnin tuki sekä S2/R2 -opetus on uudistettava.

Oletteko sitoutuneet parlamentaarisen TKI-ryhmän hyväksymään tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä? Sitoudutteko varmistamaan, että Suomessa on riittävästi osaajia tutkimus- ja kehittämistyöhön?

TKI-investointien kasvattaminen parantaa Suomessa tehtyjen tuotteiden ja palvelujen kansainvälistä kilpailukykyä, synnyttää uutta korkean arvonlisän vientiä, työpaikkoja ja verotuloja ja varmistaa hyvinvointivaltion säilymisen. Lisäksi tarvitaan merkittävästi lisää ulkomaisia osaajia ja investointeihin kannustava toimintaympäristö. Tarvitsemme Suomeen tutkimuksen tasonnostoa. Se tarkoittaa pitkäjänteistä maailmanluokan tutkimusta, joka parantaa samalla yritysten kilpailukykyä.

TKI:n avulla Suomesta vihreän kasvun suurvalta

• Vähintään puolet tulevasta julkisesta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan lisärahasta tulee suunnata suoraan yrityksille, koska siellä syntyvät uudet korkean lisäarvon vientituotteet ja -palvelut sekä uudet kansantaloutta vahvistavat työpaikat.
• Koska Suomesta on mahdollista tehdä kokoaan suurempi vihreän kasvun suurvalta, TKI- rahoitusta tulee lisätä pitkäjänteisesti sekä maailmanluokan julkiseen tutkimukseen että yritysvetoiseen, markkinalähtöiseen innovaatiotoimintaan.
• Investointeja tulevaisuuden teknologioihin kuten tekoälyyn ja sen hyödyntämiseen tulee lisätä nopeasti.
• Tavoitteeksi on asetettava nettomaahanmuuton nostaminen tasolle, joka vakaannuttaa työikäisten ja syntyvien ikäluokkien koon. ETLAn arvion mukaan riittävä taso olisi noin 44 000 nettomaahanmuutto vuosittain.
• Korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisättävä riittävästi, jotta saavutamme varmasti vuoteen 2035 mennessä tavoitteen, että puolet nuorista aikuisista on korkeakoulutettuja. Uusista aloituspaikoista on kohdistettava 2200 tekniikan ja ICT:n aloille vastaamaan digitalisaation ja vihreän siirtymän osaamistarpeisiin.
• Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden määrä on kolminkertaistettava vuoteen 2030 mennessä.
• Tohtorikoulutuksen määriä on syytä lisätä, mutta yritysvetoisesti lisäämällä yrityslähtöisesti syntyviä tutkimus- kehitys- ja innovaatiohankkeita, joissa myös väitöstutkijat voivat työskennellä.

Millä keinoin olisitte valmiita keventämään ihmisille, yrityksille ja julkiselle sektorille normeista ja byrokratiasta aiheutuvia kustannuksia sekä hallinnollista taakkaa?

Emme pysty ratkaisemaan julkisen talouden mittavia haasteita saatikka byrokratian yrityksille ja viranomaisille aiheuttamaa taakkaa ilman digitalisaatiota. Digitalisaatio ei ole yksinomaan nykyisten tehtävien teknistä tehostamista, vaan ennen kaikkea toiminnan ja palveluiden uudelleen muotoilua. Kun data liikkuu sukkelammin julkisorganisaatioiden sisällä ja välillä, voidaan toisteisia hallinnollisia suoritteita automatisoida. Yksilöltä ja yritykseltä tulee kysyä samaa tietoa vain kerran.

Kun viranomaisten tietojärjestelmät toimivat paremmin yhteen, voidaan asiakkaan tilanteeseen, kuten vaikkapa läheisen poismenoon, liittyvät moninaiset asiointivelvoitteet sulauttaa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Kun tiskiltä ja kanavasta toiseen hyppiminen vähenee, kevenee hallintotaakka niin asiakkaan kuin käsittelijän päässä. Kyse on ajantasaisten palveluiden tuottamisesta, joka vaatii osakseen laajaa toimintatapojen muutosta sekä aitoa yhteistyötä hallinnonalojen ja eri sektoreiden yli.

Kevennetään hallinnollista taakkaa digitalisaatiolla

• Siirrytään asteittain kohti digitaalisen viranomaisasioinnin ensisijaisuutta yritysten ja kansalaisten kohdalla säilyttäen erityisryhmien kohdalla mahdollisuus myös muunlaiseen asiointiin.
• Kehitetään edelleen sääntelyä siten, että se mahdollistaa automaattisen päätöksenteon julkishallinnossa ja edistää näin viranomaistoiminnan kustannustehokkuutta ja palvelukykyä. Edistetään yksinkertaisen sääntöperusteisen automaation lisäksi koneoppimiseen perustuvaa kehittyneempää automaatiota.
• Arvioidaan lainsäädännön muutostarpeet ennakoivan viranomaistoiminnan mahdollistamiseksi ja tehdään sen perusteella tarvittavat säädösmuutokset.
• Jatketaan edellisellä hallituskaudella kesken jäänyttä digitaalisen henkilöllisyyden uudistusta ja otetaan käyttöön digitaalinen henkilöllisyystodistus, ulkomaalaisen digitaalinen asiointiväline ja uusi yksilöintitunnus. Lisäksi jatketaan eurooppalaisen digitaalisen identiteetin asetukseen (eIDAS2) perustuvien identiteettilompakoiden kehittämistä laajasti julkisella ja yksityisellä sektorilla toimiviksi ihmisen hallinnassa oleviksi datalompakoiksi.
• Kevennetään yritysten ja muiden organisaatioiden taloushallinnon taakkaa ja mahdollistetaan reaaliaikatalouden innovaatioita jatkamalla talouden tositteiden (laskut, kuitit, hankintasanomat, tilinpäätökset) digitalisointiin tähtäävää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä.
• Priorisoidaan ja budjetoidaan hallituskaudella toteutettavaksi viisi palvelukokonaisuutta ihmisten elämäntapahtumien ja yritysten liiketoimintatapahtumien ympärille. Huomioidaan erityisesti työhön johtavan maahanmuuton sekä teollisten investointien lupaprosessien palvelutarpeet.  
• Vahvistetaan julkisen hallinnon API- eli ohjelmointirajapintaperiaatteiden jalkauttamista julkisen hallinnon organisaatioihin ja ohjelmistohankintoihin.
• Arvioidaan osana julkishallintoa koskevan lainsäädännön valmistelua sääntelyn vaikutuksia digitalisaatioon ja teknologian soveltamismahdollisuuksiin. Kehitetään joustavampia sääntelyn kehittämisen malleja kuten kokeiluympäristöjä parantamaan yhteistoimintaa teknologian kehittäjien kanssa.  
• Kasvatetaan julkisomisteisten in-house-yhtiöiden avoimuutta ja vertailtavuutta. Säädetään in-house-yhtiöt julkisuuslain piiriin tai vaihtoehtoisesti tehdään tarvittavat muutokset kuntalakiin ja hyvinvointialuelakiin. Ennen lakiuudistusta lisätään sidosyksiköiden toiminnan läpinäkyvyyttä niiden itsesääntelyllä.
• Velvoitetaan hankintayksiköt julkaisemaan ostolaskudatansa avoimena datana. Luodaan tutkijoille ja muille toimijoille vaivaton pääsy hankintatoiminnan arvioimisen ja vertailun mahdollistaviin tietolähteisiin.

Miten edistäisitte talouskasvua, elinvoimaa sekä yritysten ja yrittäjien toimintaedellytyksiä koko Suomessa? Miten vahvistaisitte Suomen houkuttelevuutta investointikohteena?

Suomi houkuttelee kilpailijamaitaan huomattavasti vähemmän ulkomaisia investointeja. Julkisen sektorin osuus TKI-investointien rahoituksesta tulee nostaa vähintään 1,33 prosenttiin BKT:stä, ja yritystukien painopistettä tulee siirtää tuotekehitystä ja vähäpäästöisiä ratkaisuja tukevaan suuntaan. Houkuttelevuuttamme rajoittavat myös erittäin hidas ja arvaamaton investointien kaavoitus- ja luvitusprosessimme sekä 1940-luvulta peräisin oleva työrauhasääntely. Molemmat on uudistettava vastaamaan nykyajan tarpeita, niin ympäristö- kuin sosiaalinen vastuullisuus huomioiden.

Vauhditetaan talouskasvua investoinneilla, julkisilla hankinnoilla ja sujuvalla luvituksella

• Tuetaan uusien teknologioiden, tuotantomenetelmien ja toimintamallien pilotti-, demonstraatio- ja ns. first industrial deployment -vaiheen investointeja Suomeen.
• Siirretään asteittain yritystukien painopiste tukemaan kestävää kasvua ja digivihreää siirtymää, esimerkiksi suuntaamalla päästökaupan tulot tähän.  
• Käynnistetään kasvuohjelma teollisen datan hyödyntämisen lisäämiseksi.  Vahvistetaan näin yritysten valmiuksia hyödyntää dataa vaikuttavasti ja kestävästi liiketoiminnan prosessien tehostamiseen sekä tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.
• Lisätään budjettikehyksiin momentti ja rahoitus EU-hankkeiden vastinrahoitukselle EU-tutkimus- ja innovaatiorahoituksen vivuttamiseksi. Esimerkiksi EU:n sirusäädöksen rahoitusta täydentävällä kansallisella vastinrahoituksella varmistetaan, että Suomeen perustetaan suomalaisen puolijohdeteollisuuden ja kvanttiteknologian kilpailukykyä vahvistava pilottilinja- ja osaamiskeskuskokonaisuus.
• Kielletään keinotekoiset sidosyksikköjärjestelyt. Tarkennetaan hankintalain sidosyksikkösääntelyä siten, että hankintayksiköiden tosiasiallinen määräysvalta suhteessa sidosyksiköihinsä eli in-house-yhtiöihin toteutuu.
• Sallitaan aina julkisissa ohjelmistohankinnoissa toimittajan jatkokehittää ratkaisua kaupalliseksi tuotteeksi esimerkiksi kansainväliseen vientiin ilman rajoittavia tekijänoikeusehtoja
• Otetaan käyttöön innovatiivisten hankintojen kynnystä madaltavia hankintayksiköiden keskinäisiä riskienhallintavälineitä ja rahoitusmalleja.
• Lupa- ja valvontatoiminnan toimintamallit uudistetaan digitalisaatiota ja tekoälyä hyödyntämällä siten, että Suomessa on hallituskauden loppuun mennessä käytössä sujuva yhden sähköisen asiointipisteen lupajärjestelmä kaikissa hankkeissa.
• Yritysten tasavertaisuus ja viranomaistoiminnan yhdenmukaisuus sekä riittävät resurssit ympäri Suomen varmistetaan kokoamalla valtion lupa- ja valvontatoiminta yhteen palvelukerrokseen sekä keskittämällä lupaprosessin koordinaatio yhdelle viranomaiselle, joka vastaa monialaisesta ohjauksesta yli hallinto- ja yksikkörajojen sekä yhteydenpidosta hakijan suuntaan.
• Määritetään viranomaiskäsittelyille lakisääteinen 8 kuukauden maksimikesto, joka koskee sekä ympäristölupien että niistä tehtyjen valitusten käsittelyä. Lisäksi säädetään, että lupakokonaisuudesta saa valittaa vain kerran.
• Laajennetaan ilmoitusmenettelyn käyttöä lupamuutoksissa sekä ympäristövaikutuksiltaan vähäisissä tai vakiomuotoisissa hankkeissa, joissa ei EU-lainsäädännön perusteella edellytetä ympäristöluvan hakemista tai ympäristövaikutusten arviointia.

Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot päästöjen vähentämiseksi? Millä keinoin olette valmiita edistämään Suomen hiilineutraalisuustavoitetta ja suomalaisten yritysten puhtaan viennin kasvattamista? Oletteko valmiita luomaan edellytykset uusille ydinvoimainvestoinneille ja pienydinvoimalle?

Pitkäjänteinen, ennustettava ja yhtenäinen ilmasto-, energia- ja teollisuuspolitiikka on yksi tärkeimmistä työkaluista Suomen hiilineutraaliustavoitteena saavuttamiseksi. Päästöjä voidaan vähentää merkittävästi sähköistämällä ja digitalisoimalla toimintoja sekä vahvistamalla yritysten kykyä kehittää ja investoida uusiin vähähiiliteknologioihin. samalla tulee luoda vaikuttavia kannusteita energiatehokkuustoimiin ja kiertotalouteen.

Suomessa toteutettavat hankkeet ovat avainasemassa sekä kansallisten tavoitteiden saavuttamisessa, että kansainvälisillä markkinoilla tarvittavien referenssien luomisessa. Teollisten investointien avulla pystymme myös vahvistamaan tuotannollista autonomiaamme sekä turvaamaan strategisten ja kriittisten raaka-aineiden saatavuutta.

Tehdään Suomesta iskunkestävä: Turvataan energian ja raaka-aineiden saatavuus  

• Suomalaisten yritysten edelläkävijyys energia- ja ilmastotyössä synnyttävät innovaatioita. Nämä tarjoavat Suomelle mahdollisuuden vähentää päästöjä, synnyttää uusia työpaikkoja, edistää palveluiden ja teollisuuden uudistumista, mutta myös kohentaa taloutta ja vientiä. Suomessa toteutettavat hankkeet ja investoinnit ovat avainasemassa sekä kansallisten tavoitteiden saavuttamisessa että kansainvälisillä markkinoilla tarvittavien referenssien luomisessa.
• Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puhtaalla sähköllä niin teollisuudessa, lämmityksessä kuin liikenteessä tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden saavuttaa Suomen hiilineutraalisuustavoitteet mutta myös parantaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Keskeisintä on luoda suotuisa investointi- ja toimintaympäristö Suomessa. Uusien ratkaisujen tutkiminen, kehittäminen sekä pilotointi- ja demonstraatiohankkeet ovat avainroolissa päästöjen vähentämisessä sekä viennin kasvattamisessa.
• Runsas uusiutuva ja päästötön sähkö tulee olemaan Suomelle merkittävä etu kilpailtaessa puhtaan teollisuuden investoinneista. Suomalaisille toimijoille tulee tarjota parhaat mahdolliset mahdollisuudet puhtaaseen ja päästöttömään energiantuotantoon sekä teollisuuden prosessien sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen. Suomen tulee vaikuttaa aktiivisesti EU:n sähkömarkkinasääntelyn uudistamiseen siten, että sähkön hinta kototalouksille ja teollisuudelle säilyy vakaana ja kohtuullisena häiriötilanteissakin.
• Toimialojen valmistelemat vähähiilitiekartat ovat tuoneet näkyväksi sen, mitä päästöjen vähentäminen edellyttää eri teollisuudenaloilta ja yhteiskunnan sektoreilta. Lisäksi Suomeen on tällä hetkellä kehittymässä kiihtyvällä vauhdilla uusia vähähiiliteknologioita sekä teollisuudenaloja. Tämän vuoksi on tärkeää, että toimialojen vähähiilitiekarttojen arviointi ja päivitys käynnistetään hallituskauden aikana vastaamaan EU:n uusia ilmastotoimenpiteitä kansallinen huoltovarmuusnäkökulma huomioiden. Tiekarttojen toimeenpanoa ja päivitystarpeita koskevan selvityksen perusteella voidaan arvioida myös Suomen hiilineutraalistavoitteen toteutumisedellytyksiä.
• Päivityksen lisäksi toimialakohtaisia vähähiilitiekarttoja täydennetään laatimalla arviot arvoketjuista ja hankinnoista aiheutuvista päästöistä sekä eri toimialalla käytettävistä raaka-aineista, erityisesti kriittiset ja strategiset mineraalit huomioiden. Tämän lisäksi arvioidaan teknologisten nielujen potentiaali ja toimenpiteet, joilla toimialat voivat saavuttaa nettonegatiiviset päästöt. Lisäksi arvioidaan toimialakohtaiset mahdollisuudet sähkön kysyntäjoustoihin osana päästövähennystavoitteiden saavuttamista.
• Vähähiilitiekartat ovat osoittaneet myös tutkimus- ja innovaatiotoiminnan merkityksen – uusien ilmastomyönteisten tuotteiden ja palvelujen kysyntä kasvaa vauhdilla. Suomalaisyrityksillä on jo tarjota ratkaisuja, joilla on merkittävä globaali kädenjälki eli päästöjä vähentävä vaikutus maailmalla. Hiilikädenjälkeä kasvattavat ja päästöjä vähentävät hankkeet ovat avainasemassa viennin edistämisessä. Suomeen tulee luoda tavoitteellinen hiilikädenjälkiohjelma kuvaamaan toimia, joilla vauhditetaan suomalaisten puhtaiden teknologioiden ja kestävien tuotteiden vientiä.
• Määritetään vuoden 2023 aikana politiikkatoimin indikaattorit hiilikädenjäljelle, jotka mahdollistavat toimijoiden kädenjälkivaikutuksen viennin kasvun seurannan. Kädenjälkiohjelman valmistelua johtaa työ- ja elinkeinoministeriö osana elinkeino- ja innovaatiopolitiikan kokonaisuutta.
• Samaan aikaan vientiponnistelujen kanssa on tärkeä huolehtia energiaintensiivisen vientiteollisuuden kilpailukyvystä, esimerkiksi nostamalla teollisuuden sähköistymistuen tuki-intensiteetti kansallisesti EU:n sallimaan 75 prosenttiin ja nostamalla tukikatto samalla 200 miljoonaan euroon.
• Ydinvoimalla on tärkeä rooli Suomen energiahuollon toimitusvarmuuden turvaamisessa ja valtakunnallisten päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa. Ydinenergialain uudistaminen toteutetaan tulevan hallituksen aikana ja pienten modulaaristen reaktoreiden (SMR) mahdollistaminen nopeasti huomioidaan uudistuksessa. Sähköntuotannon turvaamiseksi tulee varautua myös siihen, että muitakin ydinenergiaan liittyvien investointien luvitusta sujuvoitetaan.
• Hallituskauden aikana tulee toteuttaa huoltovarmuuslain kokonaisuustarkastelu, jonka yhteydessä toimialat laativat kartoitukset, joissa selvitetään kriittisten materiaalien, komponenttien ja kokoonpanon toimitusriskit. Selvitysten pohjalta kootaan kansallinen teollisuuden varautumissuunnitelma työ- ja elinkeinoministeriön johdolla.
• Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla tehdään myös kaikkien Suomen huoltovarmuuden kannalta kriittisille aloille kartoitus, jossa selvitetään kriittisten materiaalien, komponenttien ja kokoonpanon toimitusriskit sekä luodaan niille tarkoituksenmukainen varautumissuunnitelma.

Miten torjuisitte luontokatoa ja vahvistaisitte luonnon monimuotoisuutta?

Ilmastonmuutosta ja luontokatoa tulee tarkastella kokonaisuutena, jolloin on mahdollista saada aikaan vaikuttavaa politiikkaa sekä selkeää ja yhdenmukaista sääntelyä. Suomen tulee olla sitoutunut EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteeseen, jonka mukaan luonnon monimuotoisuus on lähtenyt toipumaan vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä tulee tavoitella biodiversiteetin merkittävää kohentumista.

Vapaaehtoiset suojeluohjelmat muutettava pysyviksi

• Vapaaehtoisuuteen perustuvat Helmi-, METSO-, ja Nousu -ohjelmat sekä vesiensuojelun tehostamisohjelma tulee muuttaa pysyviksi ja niille tulee varata riittävät resurssit. 
• Tärkeässä roolissa luontokadon ehkäisyssä ovat myös yritykset, joissa biodiversiteetin hallinta edistyy merkittävästi vuoteen 2030 mennessä ja jotka voivat auttaa myös muita sektoreita kuten kaupunkeja lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Biodiversiteetin huomioiminen tuo yrityksille uusia mahdollisuuksia ja kilpailuetua myös globaaleilla markkinoilla, esimerkiksi resurssiviisaamman tuotannon kautta.
• Valtion ja toimialojen tulisi selvittää tiiviissä yhteistyössä eri toimialojen merkittävimmät vaikutukset luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Arvion pohjalta toimialat voisivat laatia suunnitelmat niistä toimista, jotka ovat kaikkein keskeisimpiä negatiivisten luontovaikutusten vähentämiseksi ja välttämiseksi.
• Eri toimialojen tulisi vapaaehtoispohjalta valmistella biodiversiteettiohjelmat, joiden ohjeiden, verkostojen ja käytäntöjen avulla alan yritykset pystyvät edistämään omia biodiversiteettitavoitteitaan.
• Vapaaehtoisten ekologisten kompensaatioiden hankkeita edistetään luomalla selkeä malli ja kriteeristö, jota yritykset ja kaupungit voivat hyödyntää.
• Käynnistetään yhdessä valtion ja yritysten toimesta laajoja tutkimukseen perustuvia pilottihankkeita ympäristön tilan parantamiseksi ja ekologisten yhteiskompensaatiohankkeiden luomiseksi.

Sitoudutteko Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa ja puolustusliitto Natossa? Oletteko sitoutuneet aloitteellisen ja rakentavan EU-politiikan tekemiseen mahdollisessa hallitusvastuussa? Mitkä ovat mielestänne Suomen tärkeimmät EU-vaikuttamisen kohteet vaalikauden aikana?

EU:n sisämarkkina on Teknologiateollisuuden jäsenille tärkein yksittäinen vientimarkkina (56 prosenttia teknologiateollisuuden viennistä). NATO-jäsenyys avaa suomalaisille puolustus- ja siviilialan yrityksille merkittäviä uusia vientimahdollisuuksia.  

EU on Suomen tärkein vientimarkkina

• Hallituksen tulee laatia vuosittain EU-vaikuttamisen strategia ohjaamaan Suomen ennakkovaikuttamista EU:ssa.
• Suomen EU-teollisuus- ja talouspolitiikan tavoitteet tulee asettaa siten, että ne turvaavat suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn. EU-sääntelyssä tulee erityisesti huomioida vaikutukset yritysten kilpailukykyyn ja vihreän siirtymän markkinaehtoiseen edistämiseen.
• Suomen tulee vaikuttaa harkitun, maltillisen ja laadukkaan EU-sääntelyn puolesta, jolla luodaan edellytykset toimiville markkinoille ja jotka kannustavat investointeihin ja parhaiden ratkaisujen viennille Euroopan ja maailman markkinoille.
• Suomen tulee vaikuttaa siihen, että eurooppalaista sähkömarkkinasääntelyä uudistetaan siten, että se vakauttaa sähkön hintaa, nopeuttaa päästöttömän energian investointeja sekä parantaa teollisuuden kilpailukykyä ja tekee siitä päästöttömän.
• Suomi ajaa EU:n rahoituskehyksessä investointi- ja tutkimusohjelmien ja muiden instrumenttien vahvistamista vähähiilisen talouden ja innovaatioprosessien edistämiseksi ja kasvattaa saantoaan
• EU on liian riippuvainen muualta tulevista raaka-aineista. Suomi ajaa kierrätettyjen materiaalien sisämarkkinaa ja kiertotalouden tehostamista EU:ssa ja tukee digitaalisen tuotepassin kehitystä.
• Suomi edistää EU:ssa verotuksen digitalisaatiota Suomen käytäntöjen pohjalta. Suomi puolustaa jatkossakin omaa verotusoikeuttaan ja päätösvaltaansa kansainvälisen verotuksen uudistuksissa.
• Suomen Nato-jäsenyydellä kehitetään myös teknologista kumppanuutta ja kyvykkyyttä. Puolustushallinnon ja ministeriöiden tulee selvittää teollisuuden mahdollisuudet osallistua Naton toimintaan ja laatia kansalliset prosessit, joiden kautta osallistuminen toteutuu.

Sitoudutteko yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen Suomen rakentamiseen? Sitoudutteko kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kunnioittamiseen?

Yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen Suomen rakentaminen on avainasemassa osaajapulan Suomessa, ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kunnioittaminen ovat tässä olennaisessa roolissa. Myös työmarkkinoilla tulee huolehtia yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvoisuudesta, ja Teknologiateollisuus on tähän sitoutunut.

Ihmisoikeussopimusten kunnioittamisen lisäksi Suomessa tulee parantaa työhön pääsemisen mahdollisuuksia turvapaikanhakijoille esimerkiksi oleskelulupien työnteko-oikeuksia laajentamalla. Oppimisen ja koulunkäynnin tukea sekä maahanmuuttajien opetusta on uudistettava takaamaan jokaisen oikeutta opiskella yhteisessä koulussa, jossa yhdenvertaiset mahdollisuudet ja osallisuus toteutuvat kaikille oppilaille. Kaikkien panos tarvitaan.

Lisätiedot:

Johtaja Matti Mannonen (Uudistuva teollisuus), puh. 040 544 7047, matti.mannonen@teknologiateollisuus.fi, Twitter: @mannonen­_matti

Johtaja Helena Soimakallio (kestävä kehitys), puh. 040 550 7706, helena.soimakallio@teknologiateollisuus.fi, twitter: @HSoimakallio

Lisää aiheesta:

Teknologiateollisuus ry:n viestit eduskuntavaaleihin 2023 

Ruotsi porskuttaa, Suomi näivettyy – Lisäpanostukset tutkimukseen ja investointeihin ovat tärkeämpiä kuin koskaan

1+1+1+1 = Sujuva luvitus, joka varmistaa teollisuuden vihreän siirtymän miljardi-investoinnit

Energian ja raaka-aineiden saatavuus on turvattava – Teollisuudelle tarvitaan kansallinen varautumissuunnitelma

Maahanmuuton voimakkaan lisäämisen on noustava Suomen agendalle – hallituspohjasta riippumatta 

Yrityksillä oltava näkymä Suomesta huippuosaajien maana – Aloituspaikkoja on lisättävä teknologia-alalle jo ensi hallituskaudella 

Vaaleissa on uskallettava puhua koulutusrahojen kohdentamisesta ikäluokkien pienentyessä

Digitalisaatio on myös palveluiden uudelleen muotoilua – Yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen vauhtia avainministeriöiden yhteiskehitysbudjetilla

Kiertotalous nostettava merkittävään rooliin hallitusohjelmassa – Yritykset valmiina vauhdittamaan kiertotaloussiirtymää 

Yritysten työllistämiskykyä on parannettava – Epävarmassa taloustilanteessa työnantajakustannusten kasvattamisella olisi tuhoisat seuraukset