Jaakko Hirvola, Teknologiateollisuus
Uutinen

Miksi EU:n elvytyspakettiin pitäisi muka valita vain muutamia digivihreitä jättihankkeita, Jaakko Hirvola?

20.11.2020 klo 13.02
Hallitus päättää lähiaikoina, millaisiin hankkeisiin EU:n elvytysrahoitusta tulisi käyttää. Valtiovarainministeriö on kerännyt ehdotuksia hankkeiksi, ja Suomen on lähetettävä parin kuukauden kuluessa Euroopan komissiolle elpymissuunnitelmansa ”Kestävän kasvun ohjelmaksi” Toimitusjohtaja Jaakko Hirvola kertoo, miksi Teknologiateollisuus esittää ohjelmaan digivihreitä uudistamishankkeita.

Komissio päättää suunnitelman perusteella, millaisiin hankkeisiin ja kuinka paljon Suomi elvytysrahaa saa. Teknologiateollisuus on esittänyt, että EU:n elvytyspakettiin on valittava rajallinen määrä suuria hankkeita. Eikö EU-rahalla olisi kuitenkin nyt hyvä tilaisuus tukea pitkään vaadittuja julkisia hankkeita ja yrityksiä, jotka ovat kärsineet tappioita koronaviruksen vuoksi, Jaakko Hirvola?

– Koronamenetysten tukeminen elinvoimaisille yrityksille on ilman muuta tärkeää, ja sitä varten eduskunta onkin jo tehnyt päätöksiä erillisistä koronatuista. Julkisille hankkeille voi puolestaan hakea tukea MFF-rahoituksesta eli EU:n budjetista, jonka uusi kausi käynnistyy samaan aikaan ensi vuoden alusta.

– Elvytyspaketti on tarkoitettu sellaisille hankkeille, joilla parannetaan Euroopan kilpailukykyä siten, että rahoituksella saadaan vaikuttavuutta pitkäksi aikaa. Tämä on EU-parlamentin vaatimuksena, jotta Suomikin voi saada sille luvatut enintään 2,33 miljardia euroa suoria avustuksia.

– Tämä on kuitenkin Suomelle hyvin sopiva velvoite. Meidän vientiteollisuutemme pystyy tekemään sellaisen ohjelman, joka takaa Euroopalle ja Suomelle kestävästi uudistuvaa ja pitkäaikaista, digivihreää kilpailukykyä ja samalla jouduttaa talouden elpymistä. Suomalaisella teknologialla ja digiratkaisuilla on pienennetty teollisuuden päästöjä globaalisti jo vuosikausia ja vihreää teknologiaa kehitetään meillä lisää koko ajan.

No miten sitä vaikuttavuutta saadaan pitkäksi aikaa?

– Kun kohdistamme elvytysrahaa sellaisiin suuriin uudistushankkeisiin, joissa ikään kuin samassa ekosysteemissä toimii yrityksiä, tutkimuslaitoksia, korkeakouluja ja miksei vaikkapa kaupunkeja. Tämänkaltaisten ekosysteemien on yhteistyössä esitettävä hankkeita, jotka edistävät yritysten kestävää uudistumista, digitalisaatiota, viennin edistämistä ja kasvua.

– Tällainen uudistuminen tarkoittaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, teollisuuden investointeja, entistäkin kovempaa osaamista ja työllistymismahdollisuuksia. Ne luovat meille ja Euroopalle pitkäaikaista kilpailukykyä ja hyvinvointia.

Voitko vääntää rautalangasta jonkin esimerkin?

– Esimerkiksi teräsyhtiö SSAB:n suunnittelemat digitalisointiprojektit ja hiilidioksidipäästöjen vähentämishankkeet olisivat tällaisia elpymishankkeita. Koronan vuoksi myös SSAB:n kaltainen yritys tarvitsee näin valtaviin investointeihin tukea, mutta osin sen avulla uudistettaisiin teollisuutta, edistettäisiin digivihreitä tavoitteita ja uudistusten toteuttamiseksi tarvittaisiin uutta osaamista. SSAB on luvannut, että jos ne saavat näille hankkeille EU-rahoitusta, yhtiöllä olisi välitön ja pysyvä tarve omille lisärekrytoinneille. Lisäksi koska kyse olisi investointihankkeista, SSAB käyttäisi myös alihankkijoita, joilla puolestaan olisi hyvät edellytykset rekrytoida työvoimaa ja uudistaa omaa toimintaansa.

– Kestävää kasvua voidaan tukea myös aloittamalla vientiteollisuuden tekemien vähähiilisyystiekarttojen toteutus, tehostamalla kiertotaloutta sekä vauhdittamalla eri toimialojen yhteistyönä jo syntyneen vetyklusterin hankkeita ja edistämällä sähköistä liikennettä akkuarvoketjua kehittämällä.

Jos elvytyspaketilla tuetaan vain suuria hankkeita ja teollisuuden uudistumista, miten taataan alueellista hyvinvointia koko Suomessa?

– Kun valitaan suuria ja uudistavia elvytyshankkeita, yritykset tarvitsevat paljon myös sellaista osaamista, tuotteita tai palveluita, joita niillä ei itsellään aina ole. Kuten SSAB-esimerkissä kuvasin, näitä tarpeita ostetaan alihankkijoilta ympäri maata. Osin juuri tämänkin vuoksi hankkeiden on oltava suuria, jotta niillä on laajoja vaikutuksia Suomen työllisyyteen ja talouteen, nopeasti ja kestävästi.

– Mitä suurempia ja merkittävämpiä hankekokonaisuuksia me esitämme komissiolle, sitä paremmin ne luovat uudistumisen pakkoa sekä työllisyyttä yritys-, tutkimus- ja korkeakouluverkostoihin ympäri Suomen. Kun suuret yritykset uudistuvat, on niiden alihankkijoidenkin uudistuttava ja kehityttävä. Tämä tuo myös niille pitkäkestoista kasvua.

Sanoit, että elvytyspaketilla on tuettava digivihreää uudistumista. Mitä se tarkoittaa?

– Se tarkoittaa, että valittavien hankkeiden täytyy keskittyä Suomen ja Euroopan kilpailukyvyn parantamiseen kestävästi ja vastuullisesti sekä digitalisaatiota edistämällä.

– Kiina on ilmoittanut olevansa hiilineutraali vuoteen 2060 mennessä, ja Euroopan unioni on tiukentanut vähähiilisyystavoitettaan ja osoittaa Euroopan elpymispaketista 280 miljardia euroa ilmastonmuutoksen torjuntaan. Maailman markkinoilla alkaa siis valtava kilpailu vähähiilisen ja energiatehokkaan teknologian tuotteista ja palveluista. Tätä meidän pitää hyödyntää.

– Digitalisaatiolla ja toimivalla datataloudella taas on merkittävä rooli teollisuuden päästöjen, energiankulutuksen, hukkamateriaalin ja luonnonvarojen kulutuksen vähentämisessä. Jotta Suomen pk-yrityksetkin pääsevät mukaan tähän väistämättä edessä olevaan digivihreään siirtymään, on teollisuuden ja yhteiskunnan toimintoja tehostettava digitalisaatiota ja 5G-teknologiaa hyödyntäen ja niitä siinä tukien.

Miksi juuri Suomen pitää aina kulkea etunenässä ilmastonmuutoksen torjunnassa?

– Siksi, että meillä on siihen valmiudet ja saamme siitä hyötyä. Suomen vientiteollisuus on hyvin valmistautunut toteuttamaan askeleet hiilineutraaliuteen, ja meillä on jo olemassa olevia päästöjen ja energian kulutuksen vähentämiseen tarvittavia teknologioita, tuotteita ja palveluita. Meidän vahvuutemme ovat vientiteollisuuden suuri kädenjälki ja globaaleilla markkinoilla toimivat vientiyritykset. Teknologiateollisuusyrityksemme ovat myös pitkälle sitoutuneita digivihreään uudistumiseen ja kasvuun, mutta korona on ajanut ne vaikeaan tilanteeseen ja ne tarvitsevat myös poliittista tukea.

– On muistettava, että digivihreä uudistuminen ei ole Suomelle uhka, vaan erittäin suuri mahdollisuus. Uudistumattomuus olisi meille uhka. Jos vauhditamme yritystemme kestävää ja tehokasta uudistumista ja vientiä, Suomi pääsee kiinni ilmastonmuutoksen torjunnan ja digitalisaation jättimäisiin maailmanmarkkinoihin. EU:n elvytyspaketti olisi tähän nyt erinomainen väline.

Teksti: Marjo Ollikainen

Lisää aiheesta:

Teknologiateollisuuden tavoitteet: Elpymispaketin hankkeiden on tuotava Suomeen pitkäkestoista uudistavaa kasvua ja työllisyyttä

Blogi: Teollisuuden digivihreä uudistuminen ei onnistu pikkuruisilla elvytyspuroilla

Blogi: Digivihreällä kiihdytyksellä kolmoisvoittoon! Kestävä elvytys hillitsee ilmastonmuutosta, tuo verotuloja ja synnyttää työpaikkoja

Blogi: Hidas kituminen vai digivihreä kasvu – kumman valitsemme?

Datan putkiremontista Suomelle vientiä ja työtä – SSAB tarjoaa EU:n elvytyshankkeiksi teollisuuden digivihreitä uudistamisprojekteja

Teknologiateollisuuden vähähiilitiekartta: Ratkaisuja ilmastohaasteeseen